Aistivammajärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan noin puolessa järjestöjen avustuskohteista toiminnan tuloksellisuus on ollut hyvä tai riittävä, ja noin puolessa avustuskohteista heikko. Kahden avustuskohteen tuloksellisuus ei ollut arvioitavissa. Arvion mukaan toiminnalla on saatu aikaan aiottuja tuloksia hyvin tai riittävästi 21 avustuskohteessa.
Näkövammaisten ryhmä- ja vertaistoiminnan osalta raportoituja tuloksia olivat muun muassa seuraavat:
- toiminta on tuonut sisältöä, virkistystä ja voimavaroja arkeen, lisännyt jaksamista ja osallisuuden tunnetta sekä tuonut uusia ihmissuhteita
- vertaistuen avulla on syntynyt tunne, että ei ole yksin
- osallistujat saivat neuvoja ja tietoa, joka tukee arjessa pärjäämistä
- tunne itsenäisyydestä, turvallisuudesta ja sosiaalisesta osallisuudesta on vahvistunut
Näkövammaisten tiedonsaannin osalta tuloksia olivat muun muassa seuraavat
- saavutettava materiaali paransi tiedonsaantia ja osallistujat kokivat sen parantaneen kokemusta osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta
- digineuvonnan avulla kohderyhmä sai ohjeita ja neuvoja laitteiden käyttöön
- keskustelukanavat ja vertaistuki toivat kokemusperäistä tietoa ja vinkkejä arjen tilanteisiin
Kuulovammaisten ryhmätoiminnan osalta tuloksia olivat muun muassa seuraavat
- osallistumisella on ollut positiivinen vaikutus perheen sisäiseen vuorovaikutukseen
- toiminta on auttanut sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen
- toiminnan avulla on saatu lisää rohkeutta ja tarmoa huolehtia omasta hyvinvoinnista
- perheet ovat saaneet tukea kommunikaatioon
Kuulovammaisten tiedonsaantiin liittyviä tuloksia olivat:
- on saatu paljon uutta tietoa. Omakielinen toiminta mahdollistaa terveyteen liittyvän tiedon syvällisemmän ymmärtämisen.
- järjestön antama tieto on auttanut ymmärtämään, mitä elämä kuulovammaisen lapsen kanssa on, ja tieto on auttanut pärjäämään arjessa paremmin.
Kuulovammaisten vertaistukeen liittyviä tuloksia olivat mm. se, että vertaistuki on lisännyt kohderyhmän voimavaroja ja hyvinvointia ja että vertaisuudesta on saatu tukea eri elämäntilanteisiin.
Raportoidut tulokset oli todennettu kerätyllä tiedolla hyvin tai riittävästi 22 avustuskohteessa ja kerätty tieto tukee tulosten osoittamista 35 avustuskohteessa hyvin tai riittävästi. STEAn arvion mukaan noin kolmasosassa aistivammakentän tuloksellisuusarvioinnin kohteena olleista avustuskohteista ei ole pystytty keräämään riittävästi sellaista tietoa, jonka avulla pystyttäisiin osoittamaan etenemistä toiminnalle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tuloksellisuuden arviointiin käytetyillä mittareilla on myös toisinaan mitattu eri asioita kuin mitä tavoitteiksi on asetettu.
Kaikki avustuskohteet eivät ole pystyneet osoittamaan toiminnan kohderyhmän kokemaa hyötyä, vaan tulosten raportointi on jäänyt toiminnalliseksi (esim. mitä oli tehty tai kuinka moni oli osallistunut). Joillakin avustuskohteilla kohderyhmiksi oli määritelty laajasti näkövammaiset ja lisäksi esimerkiksi yksinäiset näkövammaiset. Kapeamminkin rajattujen kohderyhmien osalta tuloksia on tuotu esille hyvin vain muutamassa avustuskohteessa. Edunvalvontatoiminnan osalta tulosten raportointi oli pääosin vähäistä.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä käsiteltiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Järjestökokonaisuudessa erityisen vaikeasti tavoitettavia kohderyhmiä määritellään yleensä vamman tai diagnoosin perusteella. Näistä ryhmistä esille nousivat erityisesti vastavammautuneet ja vastikään diagnoosin saaneet henkilöt. Näiden kohderyhmien tavoittamisessa tärkeäksi nostettiin esimerkiksi hoitavan tahon ja muiden viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö. Lisäksi tavoittamisessa tukevia toimintoja olivat verkostoyhteistyö sekä yhteistyö muiden järjestöjen kanssa. Viranomaisyhteistyön rakentamisessa korostettiin hyvinvointialueiden käynnistymistä ja järjestöjen integroitumista uusiin palvelurakenteisiin ja prosesseihin.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- yhteistyön lisääminen järjestöjen ja julkisen sektorin kesken
- järjestöjen viestinnän kehittäminen
- matalan kynnyksen toiminnan sekä etsivän työn lisääntyminen
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Miten järjestöt ovat varmistaneet, että toiminta kohdentuu entistä paremmin eniten tukea tarvitseviin kohderyhmiin?
- Selittääkö kohderyhmien tavoittamista lisääntynyt yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, viestinnän ja tiedottamisen kasvanut osuus ja/tai matalan kynnyksen toiminnan vahvistuminen avustuskohteiden sisällöissä?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Aistivammajärjestöt tekevät jo yhteistyötä usealla eri tasolla (tapahtumat, koulutukset, kampanjat, hankeyhteistyö, konsultatiivinen asiantuntijatyö, vaikuttamista ja edunvalvontaa koskeva yhteistyö ja vakiintunut verkostoyhteistyö rakenteineen) ja monella toimijalla oli jo vahvaksi kuvattua yhteistyötä muutamien läheiseksi koettujen järjestöjen kanssa. Yhteistyön edelleen kehittämisessä keskeisenä nähtiin avoimuuden ja tiedon vaihdon lisääminen järjestöjen välillä. Lisäyhteistyön mahdollisuuksia nähtiin myös eri verkostojen yhteisessä hyödyntämisessä sekä vapaaehtoistoiminnan yhteiskehittämisessä. Kohderyhmien näkökulmasta erityisesti ikääntyvien kohderyhmän kokonaisvaltainen tukeminen yhdistää monia toimijoita ja esimerkiksi digiosaamiseen liittyvät teemat olivat monille toimijoille yhteisiä.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Olemassa olevien resurssien suuntaaminen yhteistyön kehittämiseen
- Järjestöjen keskeisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteisten tavoitteiden laatiminen yhteistyölle
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Kohdentavatko aistivammajärjestöt resurssejaan vahvemmin yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa ja onko yhteistyö ollut tiiviimpää vuoden 2021 jälkeen?
- Ovatko aistivammajärjestöt laatineet yhteisiä tavoitteita yhteistyölleen vuoden 2021 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta:
Siirry edelliseen (Aistivammajärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2021 -pääsivulle