Aistivammajärjestöt: Tavoitetut kohderyhmät
Tuloksellisuusraporttien mukaan avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2021 aikana yhteensä noin 7 miljoonaa ihmistä. Lukuun sisältyy sekä kasvokkain kohdattujen että verkon ja median kautta tavoitettujen määriä.
Tuloksellisuusraporttien mukaan aistivammajärjestöt ovat tavoittaneet avustushakemuksissa kuvatut toiminnan kohderyhmänsä pääosin hyvin tai riittävästi.
Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
Tavoitetun kohderyhmän määrä oli raporteilla yli kaksinkertainen hakemuksiin verrattuna. Tämä selittynee pääosin sillä, että muutamassa avustuskohteessa tavoitetun kohderyhmän lukumääränä oli raportoitu myös järjestön verkkosivukävijöiden määriä tai koko väestö.
Ikä- ja sukupuolijakauman mukaisesti raportoituja toimintaan osallistuneita ihmisiä oli yhteensä 26142. Ikä- ja sukupuolijakaumatietojen ilmoittaminen raporteilla on vapaaehtoista.
Aistivammajärjestöjen toimintaan osallistuneiden henkilöiden ikä- ja sukupuolitietoja raportoi 26 avustuskohdetta. Näissä avustuskohteissa pääosa toiminnasta kohdentui ikääntyneille. Toimintaan osallistuneista kohderyhmistä yli kolmasosa oli yli 80-vuotiaita ja lähes kolmasosa 63 – 79 -vuotiaita. Yli puolet toimintaan osallistuneista oli naisia, noin kolmannes miehiä.
Kohderyhmien määrittely oli aistivammajärjestöjen osalta usein laaja, esimerkiksi ”alueella asuvat näkövammaiset”, mikä vaikeutti yksittäisten kohderyhmien tavoittamisen arviointia.
Kohderyhmien tavoittamista ovat edistäneet aktiivinen tiedottaminen ja henkilökohtaiset kontaktit kohderyhmiin kuuluviin sekä matala kynnys lähestyä järjestöjen työntekijöitä. Myös mahdollisuus toimia aiempaa paremmin etäyhteyksin on edistänyt kohderyhmien tavoittamista.
Muita kohderyhmien tavoittamista edistäneitä tekijöitä olivat muun muassa
- järjestön vakiintunut toiminta ja olemassa olevat verkostot, esimerkiksi kuuloalan muiden toimijoiden kautta tavoitettiin erityisesti nuoria ja opiskelijoita
- helposti tavoitettavan puhelintiedotepalvelun käyttöönotto pandemian aikana
- aktiivisempi jalkautuminen eri alueille
- saavutettava materiaali (tekstitetyt videot, suorat lähetykset ja monipuolinen läsnäolo somessa)
- tiedottamisen kanavien suunnittelu erikseen kunkin kohderyhmän osalta. Esimerkiksi eräässä avustuskohteessa lapsia ja nuoria on tavoitettu TikTok-kanavalla hyvin.
- kohderyhmien terveysturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota mm. pienentämällä ryhmäkokoja
Koronatilanne vaikutti aistivammajärjestöjen toimintaan. Koronan takia tapahtumia peruttiin, mutta myös väsymys etätoimintoihin haittasi kohderyhmien tavoittamista. Vertaistuellinen elementti ei verkkotapahtumissa toteutunut samalla tavalla kuin ns. läsnä-tapahtumissa. Digitaalisten kanavien käyttö oli myös monille kohderyhmiin kuuluville vaikeaa.
Muita kohderyhmien tavoittamista haitanneita tekijöitä olivat muun muassa:
- maakunnan hajanaisuus ja pitkät välimatkat
- viestintäkanavien hajanaisuus ja sirpaloituminen, etenkin nuorten tavoittamisessa
- yhteisen kielen puute esim. maahanmuuttajaperheissä, jossa on kuuro lapsi
- myös liikkumisen hankaluudet, muut toimintakyvyn esteet ja puutteelliset näkövammaistaidot (esimerkiksi apuvälineiden käyttöön liittyen) hankaloittivat kohderyhmien osallistumista toimintaan
Yhtenä haasteista mainittiin myös se, että julkinen terveydenhuolto ei ohjaa riittävän tehokkaasti ihmisiä juuri heidän tarpeisiinsa vastaavaan järjestötoimintaan.
STEAn arvio aistivammajärjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään
STEAn arvio aistivammajärjestöjen toiminnan tavoittavuudesta
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.
Siirry seuraavaan osioon (Aistivammajärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry edelliseen osioon (Aistivammajärjestöt – Toiminnan resurssit)