Tuloksellisuuskatsaukset 2021
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) keskeisiin tehtäviin kuuluu STEA-avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Julkaisemme vuosittain katsauksia järjestöjen STEA-avustuksilla rahoitettujen toimintojen raportoiduista tuloksista ja vaikutuksista.
Sisällysluettelo
Yleiskatsaus vuonna 2021 STEA-avustuksilla rahoitettuun toimintaan
STEA-avustuksia myönnetään järjestöjen ja säätiöiden yleishyödylliseen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään toimintaan. Vuonna 2021 avustusta myönnettiin 823 toimijalle ja 1888 avustuskohteen toimintaan yhteensä 362 miljoonaa euroa.
Kaikki avustusta saavat toimijat raportoivat avustuksen käytöstä vuosittain vuosiselvityksellä. Avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuudesta raportoivat vuosittain pääsääntöisesti kaikki yleisavustusta, kohdennettua toiminta-avustusta ja hankeavustusta saavat toimijat. Poikkeuksena tästä ovat esimerkiksi Paikka auki -avustusohjelman hankeavustukset sekä ESR- ja AMIF-rahoituksiin liittyvät STEA-avustuskohteet.
Vuodelle 2021 myönnettyjen avustusten toiminnan tuloksellisuudesta raportoi noin 1 700 avustuskohdetta. Näille avustuskohteille myönnettyjen STEA-avustusten yhteenlaskettu määrä oli n. 319 miljoonaa euroa.
Avustusta saavien järjestöjen resurssit
Avustusta saavilla toimijoilla STEA-avustus on tyypillisesti yksi useista toiminnan rahoitukseen käytettävistä rahoituslähteistä. Noin neljäsosalla avustuksen saajista STEA-avustuksen määrä jää alle 20 prosenttiin toiminnan kaikista tuotoista. Noin kolmasosalla avustuksen saajista STEA-avustuksen määrä vastaa kuitenkin noin 80-100 prosenttia kaikista toimintaan saaduista tuotoista (vuosiselvitykset 2021).
Avustuksen saajien kesken tuottojen jakautumisessa on suuria eroja. Noin 60 prosentilla avustuksen saajista ei ole palvelutuotantoa ja siitä syntyviä tuottoja.
Vuosiselvitysten mukaan STEA-avustuksia eniten saanut kymmenesosa saa noin puolet STEA-avustuksista. Alla olevassa taulukossa on tarkempi erittely tuottotyypeittäin ylimmän desiilin osalta.
STEA-avustukset kohdistuvat yleisimmin järjestöjen henkilöstökuluihin ja toimintakuluihin. Henkilöstökulujen suurta osuutta selittää avustuksilla rahoitetun toiminnan painottuminen ihmislähtöiseen ja henkilökohtaisiin kohtaamisiin perustuvaan toimintaan. Toimintakulut jakautuvat muihin toimintakuluihin, ulkopuolisiin palveluihin, eteenpäin siirrettyihin avustuksiin, hankintoihin ja matkakuluihin.
Huom. Yleisavustusta saavat toimijat eivät raportoi yksittäisistä avustuskohteista yleiskuluja, koska järjestön kaikkien avustuskohteiden yleiskulut katetaan yleisavustuksella.
Työntekijät
STEA-avustuksilla rahoitetuissa avustuskohteissa työskenteli vuonna 2021 noin 4770 kokoaikaista ja 1100 osa-aikaista työntekijää (yhteenlaskettuna 5160 henkilötyövuotta). Osa-aikaisten keskimääräinen työaika oli alle 5 tuntia päivässä. Lisäksi vuosiselvityksillä raportoitiin 2330 työtehtävää, joissa työntekijän työpanos oli ositettu kahdelle tai useammalle toiminnalle. (Vuosiselvitykset 2021.)
Yleisimmät tehtävänimikkeet STEA-avustuksilla rahoitetuissa työtehtävissä olivat ohjaaja, työntekijä ja koordinaattori (vuosiselvitykset 2021).
Ohjaaja-tehtävänimikkeellä työskenteli esimerkiksi toiminnanohjaajia, vastaavia ohjaajia, sosiaaliohjaajia, palveluohjaajia, muistiohjaajia ja vertaisohjaajia.
Toiseksi yleisin tehtävänimike oli työntekijä. Tällä nimikkeellä työskentelivät muun muassa projektityöntekijät, hanketyöntekijät, kriisityöntekijät, järjestötyöntekijät, toimistotyöntekijät, yhteisötyöntekijät, väkivaltatyöntekijät ja perhetyöntekijät.
Kolmanneksi yleisin tehtävänimike oli koordinaattori. Tällä nimikkeellä työskentelivät esimerkiksi hankekoordinaattorit, toiminnan koordinaattorit, aluekoordinaattorit, perhetoiminnan koordinaattorit, vapaaehtoistyön koordinaattorit ja päivystystyön koordinaattorit.
Vapaaehtoistoiminta
STEA-avustusta saaneiden järjestöjen toimintaan osallistui vuonna 2021 yli 190 000 vapaaehtoista (vuosiselvitykset 2021).
Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli STEA-avustusta saavien järjestöjen toiminnassa. Vuonna 2021 avustusta saavien järjestöjen toimintaan osallistui yhteensä 190 084 vapaaehtoista. Vuonna 2020 vastaava luku oli 223 346 vapaaehtoista. (Vuosiselvitykset 2020 ja 2021.) Muutos vapaaehtoisten määrässä selittyy vuonna 2020 toteutetun yhden yksittäisen kampanjan osallistujamäärällä.
Vapaaehtoiset ovat useassa järjestössä merkittävä voimavara. Vapaaehtoisten määrä ja osallistumisaktiivisuus vaikuttaa suoraan siihen, mitä toimintaa järjestö voi kohderyhmilleen tarjota, ja missä laajuudessa.
Vapaaehtoiset ovat järjestöjen toiminnassa mukana monissa eri tehtävissä. Vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi ryhmien vetäjinä järjestöjen vertaistukiryhmissä, harrasteryhmissä ja digilaitteiden käyttöön opastavissa ryhmissä, ja tukevat ja auttavat ihmisiä arjessa esimerkiksi kauppa- ja asiointiapuna ja tukiystävinä. Vapaaehtoisia on mukana myös erilaisten kohtaamispaikkojen emäntinä ja isäntinä sekä erilaisissa tilaisuuksissa saattajina ja apukäsinä. Vapaaehtoisten rooli on tärkeä myös järjestöjen chat- ja puhelinpalvelujen toiminnassa, lasten ja nuorten isosisarus- ja tukikummitoiminnassa sekä yleisesti vertaistuen tarjoamisessa haastavissa elämäntilanteissa.
Sen lisäksi, että vapaaehtoistoimijat mahdollistavat monien sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukimuotojen toimintaa, on vapaaehtoistoiminta myös vapaaehtoisille itselleen tärkeä omaa hyvinvointia edistävä tekijä. Vapaaehtoistoiminta on tuonut toimijoiden omaan arkeen iloa, lisännyt sosiaalisia suhteita ja arjen hyvinvointia sekä antanut mahdollisuuksia kehittää itseään ja omaa osaamistaan.
Määrällisesti vapaaehtoisia toimi eniten monialajärjestöissä, ikääntyneiden toiminnallisissa järjestöissä sekä lapsi- ja perhetyön järjestöissä. Vapaaehtoisten määrään toiminnassa vaikuttaa järjestön toiminnan luonne. Vähiten vapaaehtoisia toiminnassa on mukana niissä järjestöissä, joiden toiminnan kohderyhmä tarvitsee ensisijaisesti ammattimaisempaa ja jatkuvaluonteisempaa järjestöjen työntekijöiden tarjoamaa tukea. Ikääntyneille ja perheille suunnatussa toiminnassa keskeisessä asemassa on usein myös vertaistuki.
Yhteistyökumppanit
Järjestöt raportoivat tuloksellisuusraportilla myös avustuksilla rahoitettujen toimintojen toiminnassa mukana olevista yhteistyökumppaneista. Yhteistyökumppaniluokkia STEAn tuloksellisuusraportilla ovat
- järjestö (STEA-avustusta saava)
- kunta
- maakunta
- sairaanhoitopiiri tai erityisvastuualue (erva-alue)
- seurakunta ja
- muu yhteistyökumppani
Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen. Raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.
Tuloksellisuusraporttien perusteella järjestöt tekevät yhteistyötä laajasti ja monipuolisesti eri kumppaneiden kanssa. Toimintansa tuloksellisuuden kannalta tärkeimpinä yhteistyökumppaneina järjestöt pitivät toisia STEA-avustusta saavia järjestöjä. Toiseksi tärkeimpänä erottui Muut-yhteistyökumppaniluokka ja kolmanneksi merkittävimpinä kunnat. Muita yhteistyökumppaneita olivat tyypillisesti oppilaitokset, yliopistot, yritykset, kuntayhtymät, virastot, ministeriöt, THL ja aluehallintoviranomaiset.
Yhteistyömuodoista yleisimpiä olivat muu asiantuntijaosaamisen vaihto, asiakkaiden ohjaus sekä erilaiset ohjausryhmäjäsenyydet.
Raporteilla ilmoitettujen yhteistyömuotojen jakauma prosentteina. Tuloksellisuusraportilla yhteistyön muodot jaotellaan asiakkaiden ohjaukseen, muuhun asiantuntijaosaamisen vaihtoon, ohjausryhmäjäsenyyksiin, taloudelliseen yhteistyöhön, tapahtumien järjestämisyhteistyöhön sekä viestinnälliseen yhteistyöhön. Taloudellisen yhteistyö voi pitää sisällään esimerkiksi avustuksen siirtoa eteenpäin sopimuksella, tilojen käyttö korvauksetta ja työntekijäresurssin vaihtoa.
Tavoitetut kohderyhmät
STEA-avustusta saavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt tavoittivat vuonna 2021 laajasti erilaisia kohderyhmiä. Tuloksellisuusarvioinnin kohteena olleiden järjestökokonaisuuksien avustuskohteissa yleisimpiä tavoitettuja kohderyhmiä olivat ikääntyneet, nuoret ja lapsiperheet, maahanmuuttajat, lähisuhde- tai kodin ulkopuolista fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneet tai tehneet sekä laaja joukko erilaisia erityistä tukea tarvitsevia kohderyhmiä, kuten esimerkiksi rikostaustaiset, asunnottomat ja päihde- ja peliriippuvaiset.
Merkittävimpiä kohderyhmien tavoittamista edistäneitä seikkoja olivat tuloksellisuusarviointien kohteena olevien osalta esimerkiksi järjestöjen vakiintunut toiminta, hyvät verkostot ja kumppanuudet, hyvä yhteistyö asiakasohjausta tekevien kumppaneiden kanssa sekä etäkohtaamisen keinojen kehittäminen.
Tuloksellisuusraporteilla raportoitiin STEA-avustuksilla rahoitettujen avustuskohteiden toimintaan osallistuneiden lukumääriä ja eri toiminnoissa kohdattujen kohderyhmien lukumääriä. Näihin lukuihin sisältyy niin sanottujen fyysisten kohtaamisten lisäksi paljon erilaisia verkkovälitteisiä kohtaamisia sekä verkkopalvelujen käyttäjien tai verkkosivuilla kävijöiden lukumääriä, jotka joillakin toimijoilla muodostavat huomattavan osan raportoiduista luvuista. Vuoden 2021 raportoitujen tietojen osalta haasteena on edelleen verkkopalveluiden käyttäjä- ja kävijämäärien analytiikka ja siihen liittyvä tulkinnanvara. Verkkopalvelujen käyttäjä- ja kävijämääristä saataviin tietoihin vaikuttaa myös evästeiden käytön estämisen yleistyminen.
Raportoiduista lukumääristä ei pysty erottelemaan yksittäisiä henkilöitä, vaan yksi henkilö on voinut olla mukana useassa erilaisessa toiminnassa. Järjestöt nostivat STEAn syyskuussa järjestämissä yhteiskehittämistilaisuuksissa esille myös sen, että toimintaan osallistuva vapaaehtoinen voi toimia vertaisena tänään ja osallistua tukea tarvitsevana kohderyhmän jäsenenä toimintaan huomenna. Toisin sanoen järjestöjen kohderyhmissä voi olla päällekkäisyyttä, samat henkilöt voivat osallistua usean järjestön toimintaan ja etsiä tukea tai tietoa usean eri järjestön verkkopalvelusta. Näiden seikkojen vuoksi toimintaan osallistuneiden lukumäärissä on runsaasti tulkinnanvaraa eikä tavoitettujen kohderyhmien kokonaislukumääriä ole tässä katsauksessa esitetty.
Suuri osa järjestöistä raportoi toimintaan osallistuneista tarkemmin myös ikä- ja sukupuolijakauman mukaan. Vuonna 2021 ikä- ja sukupuolijakaumasta raportoi 65 prosenttia avustuskohteista, eli miltei 1300 avustuskohdetta. Osallistuneiden ikä- ja sukupuolijakauman raportointi oli vapaaehtoista, koska kaikista toiminnoista tiedon kerääminen ei ole mahdollista tai toiminnan tuloksellisuuden seurannan kannalta oleellista. Tällaisia toimintoja voivat esimerkiksi olla erilaiset kohtaamispaikat tai yksittäisiin kohtaamiskertoihin perustuvat toimintamuodot sekä anonyymisti apua ja tukea tarjoavat verkkopalvelut ja toiminnot.
Ikä- ja sukupuolijakaumasta raportoineiden avustuskohteiden toimintaan osallistuneista suurin osa, 64 % oli naisia. Vuonna 2020 vastaava luku oli 61,5 % eli naisten osuus näyttää kasvaneen hieman. Naisten viime vuotta suurempaa osuutta voi selittää se, että vuoden 2021 arvioiduissa järjestökokonaisuuksissa on erityisesti naisten parissa työtä tekeviä järjestöjä.
Toimintamuodot ja kohtaamiset
Avustusta saaneiden järjestöjen toiminta on ollut laajaa ja monipuolista. Viestinnän ja edunvalvonnan toiminnoista raportoidut tuotokset ja kohtaamiskerrat olivat merkittäviä. Viestinnän toiminnoissa kohtaamisina on raportoitu verkkosivujen- ja palveluiden käyttäjämääriä ja sivustojen katselumääriä, sosiaalisen median seuraajien määriä sekä erilaisten julkaisujen, uutis- ja jäsenkirjeiden, lehtien ja muun tuotetun materiaalin määriä. Edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa sekä erilaisia viestinnällisiä toimenpiteitä tehdään suuressa osassa avustuskohteita. Näillä toiminnoilla edistetään kohderyhmien asemaa yhteiskunnassa ja luodaan edellytyksiä järjestöjen omalle toiminnalle, kuten vaikutetaan lainsäädäntöön tai vahvistetaan toimintaedellytyksiä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Erilaisia ryhmätoimintoja järjestettiin vuodessa yhteensä noin 144 000. Ryhmätoiminnassa kohtaamisia kohderyhmien kanssa oli miltei 1,9 miljoonaa (1,7 miljoonaa vuonna 2020).
Ryhmätoiminnat olivat erilaisten kohderyhmien tarpeisiin vastaavia toimintamuotoja. Esimerkiksi arjen hyvinvointiin ja elämänhallintaan, vertaistukeen ja virkistymiseen tarkoitettuja ryhmiä olivat muun muassa retki-, teatteri-, porina-, rentoutus- ja jumpparyhmät. Sairausjärjestöissä ryhmätoimintaan kuuluivat esimerkiksi erilaiset vertaisryhmät, ”tahdistinkerhot” ja vaikkapa 12- askeleen ryhmät.
Yksilöllisen neuvonnan ja tuen kohtaamisia kohderyhmien kanssa oli yhteensä miltei 9,9 miljoonaa.
Yksilöllisen tuen kohtaamisiin sisältyi sekä kasvokkain annettua yksilöllistä tukea että verkossa ja puhelimitse annettua tukea. Yksilöllisenä tukena raportoitu toiminta on ollut esimerkiksi vapaaehtoisen tai työntekijöiden tarjoamaa neuvontaa, ohjausta ja muuta tukea, kuten esimerkiksi palveluneuvontaa, ystävätoimintaa ja keskusteluapua.
Muut toimintamuodot –luokassa raportoitu toiminta vaihtelee suuresti avustuskohdekohtaisesti. Yhtenä esimerkkinä muista toimintamuodoista voidaan esille nostaa niin sanottu matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta.
Tulosten seuranta ja todentaminen (vuonna 2022 arvioidut avustuskohteet)
STEAn tekemän tuloksellisuusarvioinnin mukaan järjestöt ovat toimintaympäristön haasteista huolimatta tavoittaneet kohderyhmäänsä sekä laadullisesta että määrällisestä näkökulmasta verraten hyvin. Tuloksellisuusarvioinnissa riittävän arvion sai 61% ja hyvän 29 % arvioinnin kohteista.
Hyvä-arvion saaneiden avustuskohteiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta 8 % ja riittävän osuus pysyi samana.
STEAn arvion mukaan järjestöjen toiminnot ovat myös tukeneet aiottujen tulosten aikaansaamista hyvin tai riittävästi. Arvio tuloksellisuudesta on riittävä silloin, kun suunniteltua kohderyhmää on tavoitettu riittävästi ja toiminnan arvioidaan tukeneen suunniteltujen tulosten aikaansaamista riittävästi. Tuloksellisuus arvioidaan hyväksi silloin, kun raportoidut tulokset ovat suunnitellun mukaisia ja tulokset perustuvat toiminnasta kerättyyn tietoon. Kohderyhmän määrällisen tavoittamisen, kohderyhmän laadullisen tavoittamisen ja toimintojen kytköksen osalta aiottuihin tuloksiin järjestöt seuraavat toimintansa tuloksellisuutta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tuloksellisuusarvioinnin kohteena olevat järjestöt raportoivat useista eri kohderyhmien hyvinvointiin vaikuttaneista erilaisista tuloksista. Raportoidun mukaan monialajärjestöjen ja väkivaltatyön järjestöjen kohderyhmien arjen osallisuus eli kiinnittyminen esimerkiksi lähiyhteisöihin ja palvelujärjestelmään on vahvistunut. Järjestötoimintaan osallistuminen on myös vähentänyt osallistujien kokemaa yksinäisyyttä useissa eri järjestökokonaisuuksissa ja kohderyhmissä.
Toimintaan osallistuneet ovat saaneet myös tukea työelämäpolulla etenemiseen ja kokeneet järjestötoimintaan osallistumisen vaikuttaneen esimerkiksi opintoihin hakeutumisen, työllistymisen tai pääsyn työkokeiluun. Tällaisia kohderyhmiä ovat olleet esimerkiksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat paperittomat ja alaikäiset yksin maahan tulleet turvapaikanhakijat sekä työtä hakevat aistivammaiset.
Tuloksiksi järjestöt ovat raportoineet myös erityisen tuen tarpeessa olevien kohderyhmien, kuten esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten, kiusaamista tai erilaista väkivaltaa kokeneiden, rikostaustaisten, asunnottomien ja mielenterveyskuntoutujien sosiaalisten tukiverkostojen vahvistumisesta toimintaan osallistumisen myötä. Järjestöjen toimintaan osallistuneet ovat kokeneet arjessa selviytymisen valmiuksiensa lisääntyneen. He ovat saaneet tukea, tietoja ja keinoja kriisin ja kokemustensa käsittelyyn ja toiminta on edistänyt osallistuneiden pääsemistä eteenpäin omassa elämässään. Väkivaltaa kokeneiden kohderyhmissä toimintaan osallistuneiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemukset ovat parantuneet. Järjestötoiminnasta on myös saatu tukea elämän kriisivaiheissa/nivelkohdissa uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen. Lisäksi saavutettava materiaali on parantanut tiedonsaantia erityisryhmillä, kuten kuulovammaisilla.
Noin 65 % avustuskohteista on kerännyt tietoa toiminnan tuloksista. Sen sijaan vain alle puolessa arvioiduista avustuskohteista raportoituja tuloksia on voitu todentaa kerätyn tiedon avulla, koska kerätty tieto ei ole ollut kaikilta osin relevanttia tai riittävän laajaa tavoiteltujen tulosten todentamisen näkökulmasta. Osassa avustuskohteita haasteena on myös se, että tuloksia on raportoitu niin yleisellä tasolla, että yksittäisten tavoitteiden tai suunniteltujen tulosten toteutumista ei voida raporttien perusteella luotettavasti arvioida. Todennetun tiedon puuttuessa avustuskohde saa tuloksellisuudesta arvion heikko. STEAn arvion mukaan toiminnalla on saatu aikaan suunniteltuja tuloksia hyvin tai riittävästi noin puolessa arvioiduista avustuskohteista.
Alla koonti kaikkien vuonna 2022 arvioitujen avustuskohteiden arvioiden jakautumisesta arviointikysymyksittäin.
Yleisesti avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että avustusta saavan järjestön STEA-avustuksen määrä ei näytä olevan suoraan suhteessa arvioituun tuloksellisuuteen. Isojen tai paljon avustusta saavien järjestöjen toiminta ei erotu arvioissa tuloksellisempana kuin pienten tai pienempiä avustuksia saavien järjestöjen toiminta. Sillä onko järjestöllä käytössään yleisavustus ei myöskään näytä olevan yhteyttä STEAn tekemään tuloksellisuuden arvion tasoon.
Toimintaympäristön vaikutukset järjestötoimintaan 2021
Järjestöjen toimintaympäristössä on vuonna 2021 merkittävänä tekijänä ollut edelleen koronapandemia ja sen aiheuttamat vaikutukset järjestöjen toimintaan. Toisaalta vaikutukset eivät enää olleet vuoden 2020 kaltaisia, sillä järjestöt olivat jo kehittäneet ja muokanneet toimintaansa pandemian alkamisvaiheeseen verrattuna. Myös pandemiasta aiheutuneet kokoontumis- ja toimintarajoitukset olivat kevyempiä kuin vuotta aiemmin. Koronan vaikutukset olivat olleet toisille järjestöille suurempia kuin toisille. Esimerkiksi järjestöt, joiden toiminta perustuu kasvokkaiseen kohtaamiseen ovat paikoin kehittäneet uusia kohtaamisen tapoja, mutta toisaalta tiettyjen asiakkaiden kohtaaminen on tuloksellista ensisijaisesti kasvotusten.
Toisena järjestöjen toimintaympäristössä vuonna 2021 nousseena ja toimintaan vaikuttaneena tekijänä on ollut valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen ja siinä erityisesti järjestöjen rooli ja asemoituminen suhteessa tulevaan palvelu- ja toimintarakenteeseen.
Yhteiskehittäminen osana STEAn tuloksellisuusarviointia
STEA järjestää vuosittain yhteiskehittämistilaisuuksia osana järjestökokonaisuuksien tulokselli-suusarviointia. Tuloksellisen kansalaisjärjestötoiminnan yhteiskehittämiseen kutsuttiin kesäkuussa 2022 mukaan edustajia kaikista tänä vuonna tuloksellisuusarvioinnin kohteena olleista avustuskohteista.
Yhteiskehittäminen toteutettiin kolmessa vaiheessa. Järjestöt saivat kesäkuussa toimitetun ennakkokutsun yhteydessä tutustuttavakseen järjestökokonaisuuskohtaisen tuloksellisuuden tilannekuvan. Elokuussa kutsutut vastasivat toiminnan kehittämiseen liittyviin ennakkotehtäviin kirjallisesti Howspace-alustalla. Ennakkotehtävistä osa oli kaikkien järjestökokonaisuuksien edustajille samoja ja osa oli vastaavasti räätälöity tilannekuvista nousseiden keskeisten havaintojen perusteella järjestökokonaisuuksittain. Kolmannessa vaiheessa kutsutut kokoontuivat STEAn kanssa verkkovälitteisesti toteutettuihin kolmituntisiin työpajoihin, joita järjestettiin tänä vuonna kahdeksan.
Työpajoissa keskustelun pääteemoina käsiteltiin kahta kuhunkin tilannekuvaan perustuvaa ja keskeisesti tuloksellisuuteen kytkeytyvää havaintoa, joihin vastaamiseen työpajassa etsittiin konkreettisia, lähivuosina toteutettavissa olevia, järjestöjen toimenpiteitä tuloksellisuuden vahvistamiseksi.
Selvä enemmistö yhteiskehittämisen ennakkotehtäviin vastanneista jakoi STEAn tuloksellisuusraporttien perusteella tekemät keskeiset havainnot oman järjestökokonaisuutensa toiminnasta. Lähes kolmannes vastaajista oli täysin samaa mieltä ja yli puolet samaa mieltä siitä, että tilannekuvan keskeiset havainnot vastasivat heidän käsityksiänsä oman järjestöluokan toiminnasta. Vain noin kymmenesosa vastaajista oli tämän väittämän kanssa eri mieltä tai ei osannut ottaa siihen kantaa.
Yhteiskehittämisessä käsitellyt tilannekuvien havainnot on kuvattu kunkin järjestökokonaisuuden tuloksellisuuskatsauksessa, sivulla STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot.
Palaute STEAn ja järjestöjen yhteiskehittämisprosessista
Työpajojen toteutuksessa huomioitiin vuoden 2021 yhteiskehittämisestä saadut kokemukset ja järjestöiltä saadut palautteet ja kehittämisehdotukset. Edelliseen vuoteen verrattuna keskeisiä muutoksia työpajojen sisällöissä oli kaksi. Sidosryhmien edustajia ei tänä vuonna kutsuttu mukaan yhteiskehittämiseen, koska edellisenä vuonna kumppaneiden rooli jäi osassa työpajoja jäsentymättömäksi ja työpajojen sujuvuuden näkökulmasta osallistujamääriä oli tarpeen rajoittaa.
Uutena sisältönä työpajoissa kokeiltiin tuloksellisuusraporteilla STEAlle esitettyjen vaikutusketjujen käsittelemistä yhdessä. Tällä pyrittiin ensisijaisesti vastaamaan järjestöjen 2021 välittämään toiveeseen vahvistaa järjestöjen ääntä tilaisuuksissa sekä koettuun tarpeeseen saada konkreettisia esimerkkejä tuloksellisesta toiminnasta. STEA valitsi kunkin järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteilta onnistuneita esimerkkejä vaikutusketjun laatimisesta ja raportoinnista, ja avustuksen saajat esittelivät niitä työpajoissa. Vaikutusketjuesimerkkien tuominen työpajoihin koettiin laajasti hyödylliseksi sekä tilaisuuksissa saadun välittömän palautteen, että STEAn tilaisuuksien jälkeen toteuttaman palautekyselyn (188 vastaajaa) vastausten perusteella.
Valtaosa yhteiskehittämisen palautekyselyyn vastanneista arvioi tulevansa hyödyntämään yhteiskehittämisessä saatuja oppeja oman järjestönsä toiminnassa. Viidennes vastaajista kertoi, ettei tule hyödyntämään oppeja järjestönsä toiminnassa ja kuusi prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Kaiken kaikkiaan palautekyselyyn vastasi 44 % yhteiskehittämiseen kutsutuista henkilöistä.
Palautekyselyyn vastanneet toivat muun muassa esiin käytännön esimerkkien auttaneen järjestöä oman toiminnan vaikutusketjujen hahmottamisessa. Moni vastaaja olisi toivonut näitä esimerkkejä lisää. Sekä tilaisuuksissa että palautekyselyn vastauksissa peräänkuulutettiin tukea monimutkaisempien ja abstraktimpien tavoitteiden vaikutusketjujen konkretisointiin. Yleisesti toivottiin esimerkkiä vaikuttamistoiminnan jäsentämisestä vaikutusketjuajatteluun. Toisaalta järjestöjen monimuotoisuus ja avustetun toiminnan heterogeenisyys heijastuivat myös vaikutusketjuesimerkkejä koskevaan palautteeseen. Vaikka valtaosa osallistujista piti vaikutusketjuesimerkkejä hyödyllisinä ja omaa toimintaa ja sen suunnittelua tukevana, oli joukossa myös näkemyksiä, joiden mukaan esimerkit olivat heikosti sovellettavissa omaan toimintaan tai ne olivat suorastaan huonoja. Oli myös näkemyksiä, joiden mukaan vaikutusketjuajattelun käsitteleminen on tarpeetonta, sillä järjestöillä on jo nykyisellään aiheesta kylliksi osaamista.
Yleisinä kehittämiskohteina järjestöt toivat esiin tarpeen nykyistä räätälöidympään yhteiskehittämisen tapaan. Esimerkiksi sisällöllisesti samankaltaisten avustuskohteiden kokoamista yhteen pidettiin tarkoituksenmukaisempana tapana jäsentää työpajoja, kuin nykyistä STEAn järjestöluokitukseen perustuvaa tapaa.
Käytännössä toivottiin esimerkiksi mahdollisuutta pienten, paikallisten yhdistysten omaan tilaisuuteen ja vastaavasti valtakunnallisten järjestöjen omaa kokoontumista tuloksellisuuden kysymysten parissa. Toisaalta esitettiin ajatuksia toiminnallisten sisältöjen mukaan organisoitumisesta joko niin, että samankaltaista toimintaa tekevät järjestöt osallistuisivat samaan yhteiskehittämisen prosessiin tai niin, että yksittäisten perustoimintojen ympärille koottaisiin työpaja ilman esimerkiksi kohderyhmäkohtaista yhteistä sidosta. Jälkimmäisestä esimerkkinä mainittiin viestinnän tuloksellisuutta ja vaikuttamistoimintaa koskevat työpajat.
Tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen jatkuu
Syyskuussa 2021 järjestettyjen STEAn ja järjestöjen yhteiskehittämistilaisuuksien tavoitteena oli myös STEAn tuloksellisuusraportointi – ja arviointiprosesseihin liittyvien kehittämiskohteiden tunnistaminen.
Keskeisinä teemoina esille nousivat avustustoiminnan ennakoitavuuteen liittyvät haasteet, joita viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat tuoneet esiin, kuten esimerkiksi avustusmäärärahoihin ja koronatilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät.
Muutosten toteuttaminen ennakoidusti ja niistä viestiminen niin, että muutoksiin pystytään myös järjestökentässä riittävän varhaisessa vaiheessa varautumaan, on kirjattu myös STEAn vuonna 2020 käyttöön ottamaan strategiaan. Avustustoiminnan uuden rahoitusmallin valmistelussa on myös korostettu, että uuden rahoitusmallin tulee lisätä avustustoiminnan vakautta ja ennustettavuutta sekä rahoittajien että avustuksen saajien näkökulmasta.
Järjestöjen toiveena esille nousi myös STEAn ja järjestöjen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. STEAn tavoitteena onkin järjestää yhteiskehittämistilaisuuksien kaltaisia vuorovaikutustilaisuuksia ja muita tapaamisia järjestöjen kanssa myös jatkossa. Lisäksi esimerkiksi erilaiset teemalliset pyöreän pöydän keskustelut voisivat osaltaan lisätä yhteistä ymmärrystä toimintaympäristöstä ja sen muutoksista. Vuorovaikutuksen ja paremman tiedonkulun tukemiseksi STEA on nimennyt organisaatiostaan järjestökohtaiset yhteyshenkilöt eri avustustoiminnan prosesseihin.
Kaikissa vuonna 2022 arvioiduissa järjestökokonaisuuksissa yhteiseksi kehittämiskohteeksi nousi toiminnan tuloksellisuuden todentaminen ja siihen liittyvät tukitoimet. STEA on järjestänyt vuosittain järjestöille suunnattuja arviointikoulutuksia, ja vastauksena yhteiskehittämistilaisuuksissa esitettyihin toiveisiin koulutuksia tullaan järjestämään jatkossakin. Koulutuksia painotetaan tuloksellisuuden seurantaan ja mittaamisen. Erityisen haastavaksi tuloksellisuuden osoittaminen todettiin ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja vaikuttamistoiminnassa, jossa tulokset näkyvät vasta pidemmän ajanjakson jälkeen. Myös tähän haasteeseen etsitään yhteistä ratkaisua.
Yhteiskehittämistilaisuuksissa todettiin myös tarve jakaa entistä enemmän tietoa järjestöissä kehitetyistä hyvistä käytännöistä ja tuloksista. STEA kannustaa avustusta saavia toimijoita kertomaan toimintansa tuloksista aktiivisesti myös julkisesti, esimerkiksi erilaisissa järjestötilaisuuksissa, verkkosivuillaan tai kuvaamalla toimintaansa Innokylä.fi-verkkopalvelussa.
STEAn tuloksellisuusraporteista antamaan palautteeseen kohdistui myös toiveita. Tänä vuonna palautetta annettiin viime vuotta laajemmin ja järjestöt saivat vuosiselvityspalautteen yhteydessä palautteena myös arviot toiminnan eri osa-alueista. Palautteenannon jatkokehittämistoiveita käsitellään STEAssa tulevana talvena, osana arvioinnin kehittämisprosessia vuoden 2022 raporttien tuloksellisuusarviointia varten.
Nykyisen tuloksellisuusarviointimallin itsearviointi käynnistyy STEAssa vuoden 2022 aikana. Itsearvioinnissa hyödynnetään myös järjestöiltä saatua palautetta. Itsearvioinnin aikana tarkastellaan arvioinnin viitekehystä ja nykyisen arviointisyklin toimivuutta sekä arvioinnin eri osa-alueita: tuloksellisuusraportointia, tilannekuvia, yhteiskehittämistilaisuuksia, tuloksellisuuskatsauksia sekä tuloksellisuustiedon hyödyntämistä.
Järjestökokonaisuuksien tuloksellisuuskatsaukset
Vuonna 2022 tarkemmassa tuloksellisuusarvioinnissa vuoden 2021 toiminnan osalta olivat aistivammajärjestöt, ensi- ja turvakodit, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöt, iho-, allergia ja hengitysjärjestöt, ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt, kansanterveysjärjestöt, kriminaalityön järjestöt, mielenterveystyön omaisjärjestöt, monialajärjestöt, muut omaisjärjestöt, syöpäjärjestöt, tuki- ja liikuntaelinjärjestöt, muut yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt sekä muut sairausjärjestöt.
Tuloksellisuusarviointia varten järjestöluokat ryhmiteltiin kuuteen järjestökokonaisuuteen, joista laadittiin omat tuloksellisuuskatsauksensa.
Järjestökokonaisuuksien tuloksellisuuskatsaukset koostuvat järjestöjen STEAlle tuloksellisuusraporteilla raportoimasta tiedosta, STEAn tiedon perusteella tekemästä arviosta sekä syyskuussa 2022 järjestettyjen yhteiskehittämistilaisuuksien perusteella laadituista kehittämissuunnitelmista.
Katsausten tavoitteena on tuottaa järjestöjen ja toimialan käyttöön tietoa järjestötoiminnan tuloksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä tarjota sosiaali- ja terveysalan järjestöille tietoa siitä, miten toiminnan tuloksien seurantaa ja tulosten ja vaikutusten todentamista ja arviointia voi jatkossa kehittää. Tuloksellisuuskatsauksia hyödynnetään myös STEAssa tulosten arviointi- ja avustusvalmistelutyön kehittämisen tukena.
Tutustu tuloksellisuuskatsauksiin:
Tutustu myös: