Ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöt: Tavoitetut kohderyhmät

Avustuskohteiden toimintaan osallistui vuoden 2020 aikana 1 595 422 ihmistä.

Valtaosa ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöjen avustuskohteista tavoitti kohderyhmänsä hyvin tai riittävästi.

Avustuskohteista 28 raportoi tavoitetun kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumasta. Ikä- ja sukupuolijakauman raportointi on vapaaehtoista. Näissä avustuskohteissa eniten tavoitettiin 17 937 henkilöä. Pääosa tavoitetuista oli 63-79 -vuotiaita tai yli 80-vuotiaita naisia.

Ikäjakauma niiden kohderyhmien osalta, joissa ikäjakauma on raportoitu: 63-79-vuotiaat 58 %, 80-vuotiaat tai yli 16 %, 30-62-vuotiaat 21 %, 18-29-vuotiaat 3 %, 7-17-vuotiaat 1 %, 0-6-vuotiaat 1 %. — Tietoa ikäjakaumasta raportoitiin 28 avustuskohteesta.

Sukupuoli niiden kohderyhmien osalta, joissa sukupuoli on raportoitu: naiset 67 %, miehet 27 %, muut 6 %. — Tietoa sukupuolijakaumasta raportoitiin 28 avustuskohteesta.

Tyypillisesti ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöjen toiminta kohdistui

kotona asuviin ikääntyneisiin (ryhmiä, kahviloita, tempauksia, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, digiapua)
palveluasunnoissa asuviin ikääntyneisiin (ryhmiä, kahviloita, tempauksia, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, digiapua)
ikääntyneiden kanssa työtä tekeviin jäsenyhteisöihin tai kumppaneihin (tuotettiin aineistopankkeja tai muuta materiaalia ikäihmisten kohtaamiseen)
koko väestöön, päättäjiin, viranomaisiin (edunvalvontaa, tiedottamista ja tietoisuuden nostamista)

Kohderyhmän tavoittamista vuonna 2020 edisti, että monessa avustuskohteessa toimintaa muutettiin niin, että aiemmin sisällä toteutettuja toimintoja pystyttiin siirtämään ulkotiloihin esimerkiksi vapaaehtoisten voimin. Näin saavutettiin erityisesti asumisyksiköissä asuvia ikäihmisiä.

Vaikka suuri osa ikääntyneistä ihmisistä asuu itsenäisesti tai läheisten tukemina ikääntyneet eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää. Eroja on muun muassa digitaidoissa. Osa ikääntyneistä jää herkemmin toimintojen ulkopuolelle, koska heillä ei ole mahdollisuutta hankkia digitaalisia laitteita ja verkkoyhteyksiä, tai he eivät osaa tai kykene käyttämään niitä. Toisaalta, raporttien perusteella osa kohderyhmästä taas kohtuullisen sujuvasti siirtymään esim. Facebookin tai WhatsAppin ryhmien käyttäjäksi ja saattaa käyttää niitä arjessakin yhteyksissä lapsiinsa ja muihin läheisiinsä. Digilaitteiden käyttöön syntyikin koronapandemian rajoitusten vuoksi jonkin verran uutta kiinnostusta ikääntyneiden joukossa.

Merkittävin kohderyhmän tavoittamista estänyt tekijä vuonna 2020 oli koronapandemia ja käyttöön otetut kokoontumis- ja tapaamisrajoitukset. Lähes koko järjestökokonaisuuden kohderyhmä kuului määritelmällisesti koronan riskiryhmään.

Uusien ikääntyneiden saaminen mukaan toimintoihin oli maaliskuun 2020 jälkeen järjestöille hyvin haastavaa. Tämä näkyi sekä erilaisissa ryhmissä, matalankynnyksen palveluissa että kotiin vietävissä toiminnoissa. Erityisen haastavaa oli omissa asunnoissaan, hajallaan eri asumisalueilla asuvien tavoittaminen.

Järjestöt tavoittivatkin suunniteltua vähemmän juuri palveluasumisen ulkopuolella omissa kodeissaan asuvia ikääntyneitä. Osasyynä tähän on ollut myös se, että toiminta- ja kokoontumispaikat (esim. uimahallit, kirjastot, jne.), joissa kohderyhmää on tiedotettu toiminnasta, olivat monella paikkakunnalla rajoittamistoimien kohteena ja niiden aukioloa on rajoitettu, ja etenkin ikääntyneitä oli suositeltu välttämään niissä oleskelua. Koska kääntyneet eivät lähtökohtaisesti ole teknologisten laitteiden ja sosiaalisen median sujuvia käyttäjiä, tavoittaminen ilman fyysistä kontaktia, esitettä tai mainosta oli hyvin vaikeaa.

Palveluasumisen piirissä olevien kohderyhmien osalta tilanne oli hiukan helpompi, koska suurempi määrä kohderyhmää oli tavoitettavissa samassa paikassa.

Vaikka monia kokoontumisia järjestettiin koronaturvallisesti ulkotiloissa, turvavälein ja maskeja käyttäen, toimintojen ja tilaisuuksien osallistumismäärät jäivät vuonna 2020 tavallista vähäisemmiksi. Osa aiemmin ryhmissä käyneistä jäi pois toiminnasta ja rajoitusten lieventymisen jälkeenkään osa ei enää palannut toimintoihin (pelko tartunnasta sekä tottumus kotiin jäämiseen).

Tuloksellisuusraporttien perusteella oli usein haastavaa arvioida, oliko toiminnalla tavoitettu juuri hakemuksella määritelty erityisistä haasteista kärsivä kohderyhmä, esimerkiksi mielenterveyden haasteista tai muistiongelmista kärsivät tai kielivähemmistön edustajat.