![](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/09/Toiminta-kansi.jpg)
![](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/09/Toiminta-kansi.jpg)
Tuloksellisuuskatsaus 2020
Neurologisten sairauksien järjestöt
Neurologisten sairauksien järjestöt: Toiminta ja tuotokset
Neurologisten sairauksien järjestöjen toiminta on tukenut suunniteltujen tulosten saavuttamista pääsääntöisesti hyvin tai riittävästi.
Toimintamuodoissa painottuu järjestöjen perustoiminta. Perustoiminta-luokassa raportoitu toiminta vaihtelee suuresti avustuskohdekohtaisesti. Perustoimintana on raportoitu mm. edunvalvontatoimintaa sekä vaikuttamis- ja verkostotyötä, viestintää ja vapaaehtoistoiminnan koordinointia.
![Neurologisten sairauksien järjestöjen toimintojen ja tuotosten jakaantuminen: järejstöjen perustoiminta 92 %, yksilöllinen tuki 3 %, neuvonta 2 %, muut toimintamuodot 2 %, ryhmätoiminta 1 %, koulutus 1 % ja kohtaamispaikat alle 1 %.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/10/neurol-toimintojen-jakautuminen-750x436.jpg)
![Neurologisten sairauksien järjestöjen toimintojen ja tuotosten määrä: järjestöjen perustoiminta 995321, kohtaamispaikat 1761, koulutus 834, muut toimintamuodot 23969, neuvonta 25584, ryhmätoiminta 7461, ykislöllinen tuki 31642.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/10/neurol-toimintojen-maara-750x436.jpg)
![Neurologisten sairauksien järjestöjen kohtaamiskertojen määrä: järjestöjen perustoiminta 45986688, kohtaamispaikat 46067, koulutus 97105, neuvonta 295507, muut toimintamuodot 11219934, ryhmätoiminta 66295, ykislöllinen tuki 93377.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/10/neurol-kohtaamiskerrat-750x436.jpg)
Parhaiten toiminnan tavoitteita ovat tukeneet toiminnot, jotka kohdistuvat suoraan neurologisten sairauksien diagnoosin saaneisiin (mukaan lukien muistisairaus).
Tuloksellisimpia toimintoja tuloksellisuusraporttien perusteella olivat
- tuki ja neuvonta jäsenille sekä järjenjärjestöille (puhelimitse, sähköpostitse, kasvokkain)
- omaisten ja läheisten tukeminen vertaistoiminnalla, ryhmätoiminnalla (esimerkiksi liikunta- ja harrastuskerhot) ja muistikahviloilla
- sopeutumisvalmennus
Toiminnot, joista tuloksellisuusraporteilla oli vähän tai ei lainkaan todennettuja tuloksia olivat tiedottaminen ja edunvalvonta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.
Tuloksellisuusraporttien mukaan toiminnan ja tuotosten aikaansaamista neurologisten sairauksien järjestöissä edistivät seuraavat tekijät:
- oman kohderyhmien tarpeiden tunteminen sekä työntekijöiden vahva osaaminen
- yhteistyö muiden järjestöjen ja julkisen sektorin kesken
- järjestöjen henkilökunnan digitaalisten välineiden käytön osaamisen kehittyminen
- sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen viestinnässä, markkinoinnissa ja tiedottamisessa
- vapaaehtoistoiminta
Vaikka koronatilanne mainittiin raporteilla useimmiten toimintaa hankaloittaneena tekijänä, se vaikutti myös vauhdittaneen uusien toimintamallien ja -muotojen kehittämistä ja käyttöönottoa monessa avustuskohteessa.
Muistijärjestöjen osalta esille voidaan nostaa erityisesti seuraavat toiminnan tuloksellisuutta edistäneet tekijät:
- muistiyhdistysten toiminta on alueilla vakiintunutta toimintaa, jota voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti
- usealla alueella yhteistyö kuntien, sairaanhoitopiirien, seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa on toimivaa ja vakiintunutta
- työntekijät ovat ammattitaitoisia ja sitoutuneita. Myös vapaaehtoisten työpanoksen tärkeys tunnistetaan monessa järjestössä.
- kohderyhmän tarpeiden tunnistaminen ja toiminnan suunnittelu ja kehittäminen niiden mukaan
- keskusliiton koordinaatio ja yhteinen kehittämistyö
Tuloksellisuusraporteilla toiminnan ja tuotosten aikaansaamista estäväksi asiaksi mainitaan useimmiten koronatilanne. Toimintaa on jouduttu perumaan koronan vuoksi ja esimerkiksi ryhmätapaamisia on siirretty verkossa pidettäväksi. Kohderyhmien puutteellisten digitaitojen vuoksi on niiden toteutuksessa ollut kuitenkin paljon haasteita.
Muistijärjestöissä uusien vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan on raporttien mukaan ollut vaikeampaa koronan aikana. Muissa neurologisten sairauksien järjestöissä sen sijaan vapaaehtoisia on saatu koronasta huolimatta mukaan toimintaan.
![Onko toteutunut toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista? Hyvin 27, riittävästi 41, heikosti 24 ja ei arvioitavissa 1.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/10/neurol-arvio-toiminnoista-kopio-750x436.jpg)
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta.
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: