Neurologisten sairauksien järjestöt: Tavoitetut kohderyhmät

Avustuskohteiden toimintaan osallistui vuoden 2020 aikana 2,7 miljoonaa ihmistä (tuloksellisuusraporteilla ilmoitetut osallistujat yhteenlaskettuna).

Neurologisten sairauksien järjestöissä toiminta on kohdistunut tavoiteltuun kohderyhmään pääsääntöisesti hyvin tai riittävästi.

Kohderyhmää on tavoitettu määrällisesti riittävästi tai hyvin suhteessa avustushakemuksissa esitettyihin määrällisiin tavoitteisiin. Vuoden 2020 koronatilanne vaikeutti kuitenkin monessa avustuskohteessa kohderyhmien tavoittamista.

Parhaiten kohderyhmiä tavoitettiin toiminnoissa, joiden kohderyhmä oli selkeästi määritelty ja rajattu, ja kohderyhmän tavoittamiselle oli asetettu määrällisiä tavoitteita.

Kohderyhmiä, joita tuloksellisuusraporttien perusteella on tavoitettu hyvin neurologisten sairauksien järjestöjen osalta olivat:

muistisairaat ja heidän läheisensä
perheet, jossa on kielenkehityksen häiriö
neurokirjon piirteitä omaavat vangit tai heitä kohtaavat viranomaiset
lihastautia sairastavat
liikehäiriösairaat ja heidän omaiset sekä läheiset
CP-diagnoosin saanet sekä heidän omaiset ja läheiset

Kohderyhmiä, joita tuloksellisuusraporttien perusteella ei ole tavoitettu suunnitellusti olivat aivovamman saaneet ja perhelomitukseen oikeutetut sekä työikäiset muistisairaat. Työikäisiä muistisairaita on kuitenkin määrällisesti vähän ja toimintaan osallistumista hankaloittaa asuinpaikkakuntien sijaitseminen hajallaan eri puolilla Suomea. Myös ammattihenkilöstöä, opiskelijoita ja yleisesti kansalaisia tavoitettiin vähemmän kuin avustushakemuksilla oli arvioitu.

Tavoitettujen kohderyhmien ikä- ja sukupuolijakaumasta raportoi 71 avustuskohdetta. Ikä- ja sukupuolijakauman ilmoittaminen tuloksellisuusraportilla oli vapaaehtoista.

Neurologisten sairauksien järjestöjen kohderyhmien ikäjakauma niiden kohderyhmien osalta, joissa ikäjakauma on raportoitu: 7-17 vuotiaat 28 %, 63-79 -vuotiaat 27 %, 30-62 -vuotiaat 27 %, 18-29 -vuotiaat 10 %, 80-vuotiaat tai yli 8 % ja 0-6 -vuotiaat 0 %. — Tietoa ikäryhmistä raportoitiin 71 avustuskohteesta ( (81 983 osallistujaa).

Neurologisten sairauksien järjestöjen kohderyhmien sukupuoli niiden kohderyhmien osalta, joissa sukupuolijakauma on raportoitu: naiset 68 % ja miehet 32 %. — Tietoa sukupuolijakaumasta raportoitiin 71 avustuskohteesta (101 822 osallistujaa).

Kohderyhmien tavoittamista on tuloksellisuusraporttien mukaan edesauttanut neurologisten sairauksien järjestöissä digiloikka, jonka myötä tapahtumia ja toimintaa siirrettiin verkkoon. Tuloksellisuusraporttien mukaan valtaosa järjestöistä siirsi vuoden 2020 aikana toimintaansa verkkoon tai laajensi toimintaa osittain verkkovälitteiseksi. Lisäksi kohderyhmien tavoittamista edisti aktiivinen viestintä eri kanavissa.

Muistijärjestöissä kohderyhmän tavoittamista edisti jo vakiintunut yhteistyö kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Esimerkiksi monessa kunnassa kunnan työntekijät pyytävät muistisairaalta yhteydenottolupaa, jonka jälkeen muistiyhdistys voi olla suoraan yhteydessä tukea tarvitsevaan ja kertoa oman alueen muistiyhdistyksen toiminnasta ja palveluista. Kohderyhmän tavoittamista edistävänä yksittäisenä toimintona esiin nousi Muistiluotsi-verkosto.

Korona ja puutteelliset digitaidot vaikeuttivat kohderyhmien tavoittamista

Tuloksellisuusraporttien perusteella neurologisten sairauksien järjestöissä kohderyhmien tavoittamista ovat haitanneet kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden digitaitojen puute ja fyysiset toimintakyvyn haasteet käyttää digitaalisia laitteita. Osa kohderyhmistä myös kieltäytyy digilaitteiden käytöstä. Verkkotilaisuudet ja tapahtumat eivät tavoita kaikkia. Myöskään verkkoviestintä ei tavoita osaa kohderyhmiin kuuluvista.

Vuoden 2020 aikana koronatilanteeseen liittyvät osallistumisrajoitukset vaikuttivat merkittävästi kohderyhmien tavoittamiseen, erityisesti muistijärjestöjen osalta. Kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten määrä laski lähes kaikissa avustuskohteissa. Kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten rinnalle on usealla alueella etsitty uusia tapoja tavoittaa kohderyhmää, esimerkiksi neuvontaa on annettu enemmän puhelimitse. Muistijärjestöissäkin toimintaa on pyritty siirtämään verkkoon, mutta kohderyhmän digitaidot eivät useinkaan ole riittäviä yhteydenpitoon etäyhteyksien välityksellä. Myös vapaaehtoisten osallistuminen järjestöjen toimintaan vaikeutui koronan vuoksi.

Muita kohderyhmän osallistumista vaikeuttavia tekijöitä ovat muun muassa pitkät välimatkat, heikentynyt toimintakyky tai korkea ikä. Sairauteen voi liittyä häpeää, jonka vuoksi ihmiset pelkäävät leimautuvansa ja eivät sen vuoksi osallistu järjestötoimintaan. Kohderyhmän tavoittamista on hankaloittanut myös tiedottamisen haasteellisuus etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka eivät käytä digitaalisia välineitä tai eivät seuraa sosiaalista mediaa.