Kysymyksiä ja vastauksia avustusten hakemisesta
Hankeavustukset ja investointiavustukset myönnetään aina kerralla koko hankkeen/hankinnan toiminta-ajalle, eikä hankeavustukselle tai investointiavustukselle voi hakea jatkoavustusta.
Hakemukseen on liitettävä yhteistyösopimus aina silloin, jos yhteistyö on luonteeltaan taloudellista, eli sisältää esimerkiksi rahojen siirtoa tai tilojen käyttöä vastikkeetta, tai jos yhteistyökumppanin sitoutuminen yhteistyöhön on välttämätöntä toiminnan onnistumisen kannalta (esimerkiksi vankilayhteistyö).
Uusien avustusten hakemuksiin on hyvä liittää yhteistyösopimukset myös muuten toiminnan kannalta merkittäviltä yhteistyökumppaneilta.
Sopimus voi olla vapaamuotoinen, tai sen pohjana voi hyödyntää STEAn verkkosivujen aineistopankissa olevaa mallipohjaa. Olennaista on, että sopimuksessa on kuvattu kumppaneiden rooli toiminnassa.
Avustuksia haetaan STEAn verkkoasioinnissa, osoitteessa asiointi.stea.fi. Hakemukset löytyvät valikon ”Avustuksen haku” alta. Kun hakemus on kerran avattu verkkoasioinnissa, siirtyy aloitettu hakemusluonnos verkkoasioinnin etusivun Tehtävät-listalle.
Hakemuksen talousarvioon on kirjattava kaikki sellaiset tuotot, jotka aiheutuvat siitä toiminnasta, johon haette kyseisellä hakemuksella avustusta. Tällaisia tuottoja ovat esimerkiksi osallistumismaksut ja muiden rahoittajien myöntämät avustukset, jotka kohdistuvat samaan toimintaan kuin haettava STEA-avustus.
Vapaaehtoistyö on palkatonta työtä, josta ei makseta korvausta. Vapaaehtoisille voi kuitenkin korvata vapaaehtoistehtävän suorittamisesta aiheutuvat kohtuulliset kulut, kuten matka- tai puhelinkulut. Vapaaehtoistyöstä ei voi antaa rahanarvoista palkintoa, kuten lahja- tai ostokorttia. Vapaaehtoistyöstä voi kuitenkin pienimuotoisesti palkita esimerkiksi vapaaehtoisille järjestettävällä yhteisellä tapahtumalla, jossa on ruokatarjoilu ja ohjelmaa. Kuluja tarkastellaan yleisesti tarpeellisuuden ja kohtuullisuuden näkökulmasta.
Lähtökohtana on, että STEA-avustuksella rahoitetun toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Jos osallistujilta kuitenkin kerätään osallistumismaksuja, esimerkiksi toimintaan sitouttamiseksi tai materiaalikuluihin, tulee osallistumismaksut kirjata tuottoina samalle kustannuspaikalle STEA-avustuksen kanssa
STEAn puolesta ei ole estettä sille, että toiminnassa on palkkatukeen oikeutettuja työntekijöitä. Tällöin palkkatuki ilmoitetaan toiminnan tuottona hakemuksessa ja vuosiselvityksessä. Tarkistathan kuitenkin palkkatukea myöntävältä viranomaiselta, onko heillä käytäntöjä, jotka estävät palkkatuen yhdistämisen valtionavustukseen.
Järjestö voi pitää kerrallaan 1-2 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa lyhytkestoisesti (1 vuosi) ja ottaa vastaan pienimuotoisen ohjauspalkkion, joka kirjataan tuotoksi avustuskohteelle. Kuntouttavan työtoiminnan ei tule vaikuttaa avustuskohteen perustoiminnan resursointiin esimerkiksi ohjaustarpeen myötä. Työajan, toiminnan tai kulujen eriyttämistä ei näin pienimuotoisessa toiminnassa edellytetä. Avustetun toiminnan sisällä sallittava kuntouttava työtoiminta ei voi olla kilpailutettua.
STEA-avustuksella rahoitetun toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia ovat avustuspäätöksen mukaiset tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut.
Kustannuksia, joita ei hyväksytä STEA-avustuksilla katettaviksi ovat mm.
• palkintona tai lahjana annetut ylimääräiset vapaapäivät
• irtisanomiskorvaukset
• omaehtoinen harrastaminen työajalla
Avustuksen saajat noudattavat pääosin yleissitovaa sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta, mutta työnantajilla ja työntekijöillä on mahdollisuus sopia asioita myös paikallisesti. Paikallisten järjestelyiden perusteista ja sisällöstä tulisi olla saatavilla dokumentaatiota (esim. kirjallinen sopimus tai muu asiakirja).
Avustuksen saajan henkilöstön palkkojen ja muun henkilöstön palkitsemisen hyväksyttävyyttä ja niistä aiheutuvien kulujen kattamista STEA-avustuksella arvioidaan STEAssa kokonaisuutena.
Avustuksen saaja vastaa siitä, että avustuksella palkatun henkilöstön palkitsemisessa noudatetaan kohtuullisuutta. STEA ei tee linjauksia avustusta saavien toimijoiden työsuhteiden ehdoista.
Järjestö vastaa itse oman henkilöstönsä rekrytoinnista. STEA ei ole asettanut järjestöjen STEA-avustuksilla toteutetun toiminnan henkilöstölle osaamis- tai koulutusvaatimuksia tai linjannut maksettavista palkoista, vaan kuluja tarkastellaan sekä hakemus- että vuosiselvitysvaiheessa niiden tarpeellisuuden ja kohtuullisuuden näkökulmasta.
Ainoastaan Paikka auki -avustuksella palkattujen osalta edellytetään, että palkattu henkilö vastaa avustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia.
STEA-avustuksella voi kohtuullisessa määrin kattaa työnantajan järjestämän tyhy-toiminnan tai vapaa-ajan liikunta- ja kulttuurietujen kuluja. Avustuksella ei voi kuitenkaan kattaa ilman työntekovelvoitetta maksettuja palkkoja, kuten palkintona tai lahjana annettuja ylimääräisiä vapaapäiviä tai irtisanomiskorvauksia eikä omaehtoista harrastamista työajalla.
Kaikki hankinnat tulee tehdä kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla.
Kaikki vähäistä suuremmat hankinnat (arvo 20 000 euroa + alv tai enemmän) tulee tehdä pyytämällä vertailtavia tarjouksia eri tavaran- tai palveluntoimittajilta, jotta kustannukset pysyvät kohtuullisina. Myös pienemmissä hankinnoissa suositellaan hintojen vertailua.
Toiminnassa tulee ottaa huomioon mahdollinen velvollisuus noudattaa voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä, ja avustuksen saajan pitää itse selvittää koskeeko hankintalaki omaa järjestöä. STEA ei voi tehdä hankinnoissa sitovaa ennakkotarkastusta tai antaa etukäteishyväksyntää hankinta-asiakirjoille tai valituille menettelytavoille.
Hankinta-asioissa neuvoja järjestöille antaa SOSTE ry:n hankintalakimies.
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: