Tutustu avustuksiin

Myönnettyjen avustusten jakautuminen STEAn määrittelemien järjestöluokkien mukaan (euromääräinen jakauma). Järjestöluokkia on yhdistelty taulukkoon suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestöluokka määritellään STEAssa järjestön säännöissä määritellyn toiminnan pääkohderyhmän mukaan, mutta järjestön toiminta voi suuntautua myös muihin kohderyhmiin. Esimerkiksi monialajärjestöjen toiminta kohdistuu useiden järjestöluokkien kohderyhmiin ja mielenterveyteen liittyvää apua ja tukea tarjoavat muutkin kuin mielenterveysjärjestöluokkaan kuuluvat toimijat.

Tarkemmat tiedot haetuista ja myönnetyistä avustuksista avustuskohteittain on julkaistu verkkosivulla avustukset.stea.fi.(siirryt toiseen palveluun)

Tutustu järjestöluokkien yleiskuvauksiin stea.fi-sivuilla.

STEA luokittelee avustuskohteet avustushakemuksessa kuvatun päätoimintamuodon mukaan seitsemään eri toimintoluokkaan. Järjestöjen perustoiminta -luokka sisältää tyypillisesti järjestöjen hallinto-, viestintä- ja edunvalvontatoimintaa sekä keskusjärjestöillä jäsenjärjestöille suunnattuja palveluja ja koulutusta.

STEA-avustusta vuonna 2022 saaneiden järjestöjen kaikki tuotot euroina tuottojen lähteen mukaan (vuosiselvitykset 2022). Avustuksen saajien kesken tuottojen jakautumisessa on suuria eroja. Noin 60 prosentilla avustuksen saajista ei ole palvelutuotantoa ja siitä syntyviä tuottoja. 

Henkilöstökulujen suurta osuutta selittää avustuksilla rahoitetun toiminnan painottuminen ihmislähtöiseen ja henkilökohtaisiin kohtaamisiin perustuvaan toimintaan. Henkilöstökuluista suurin osuus kohdistuu palkkoihin (76 %). Muita henkilöstökuluja olivat eläkekulut, vapaaehtoiset henkilösivukulut, lomapalkat, lakisääteiset henkilösivukulut, tuntipalkat ja palkkiot.

Toimintakulut jakautuvat muihin toimintakuluihin, ulkopuolisiin palveluihin, eteenpäin siirrettyihin avustuksiin, hankintoihin ja matkakuluihin.

STEA-​avustuksilla rahoitetuissa avustuskohteissa työskenteli yhteensä noin 8 350 työntekijää (5 120 henkilötyövuotta). Työntekijöistä kokoaikaisia oli noin 2 800. Osa työntekijöistä työskenteli useassa avustuskohteessa osa-aikaisesti. (Vuosiselvitykset 2022.)  

Tietoa STEA-avustuksilla rahoitettujen toimintojen tuloksellisuudesta järjestökokonaisuuksittain on julkaistu stea.fi-verkkosivuilla (tuloksellisuuskatsaukset).

Myönnettyjen avustusten jakautuminen STEAn määrittelemien järjestöluokkien mukaan (euromääräinen jakauma). Järjestöluokkia on yhdistelty taulukkoon suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestöluokka määritellään STEAssa järjestön säännöissä määritellyn toiminnan pääkohderyhmän mukaan, mutta järjestön toiminta voi suuntautua myös muihin kohderyhmiin. Esimerkiksi monialajärjestöjen toiminta kohdistuu useiden järjestöluokkien kohderyhmiin ja mielenterveyteen liittyvää apua ja tukea tarjoavat muutkin kuin mielenterveysjärjestöluokkaan kuuluvat toimijat.

Tarkemmat tiedot haetuista ja myönnetyistä avustuksista avustuskohteittain on julkaistu verkkosivulla avustukset.stea.fi.(siirryt toiseen palveluun)

Tutustu järjestöluokkien yleiskuvauksiin stea.fi-sivuilla.

STEA luokittelee avustuskohteet avustushakemuksessa kuvatun päätoimintamuodon mukaan seitsemään eri toimintoluokkaan. Järjestöjen perustoiminta -luokka sisältää tyypillisesti järjestöjen hallinto-, viestintä- ja edunvalvontatoimintaa sekä keskusjärjestöillä jäsenjärjestöille suunnattuja palveluja ja koulutusta.

STEA-avustusta vuonna 2023 saaneiden järjestöjen kaikki tuotot (miljoonaa euroa) tuottojen lähteen mukaan (vuosiselvitykset 2023).

Henkilöstökulujen suurta osuutta selittää avustuksilla rahoitetun toiminnan painottuminen kohtaamisiin perustuvaan toimintaan. Henkilöstökuluista suurin osuus kohdistuu palkkoihin (75 %). Muita henkilöstökuluja olivat eläkekulut, vapaaehtoiset henkilösivukulut, lomapalkat, lakisääteiset henkilösivukulut, tuntipalkat ja palkkiot.

Toimintakulut jakautuvat muihin toimintakuluihin, ulkopuolisiin palveluihin, eteenpäin siirrettyihin avustuksiin, hankintoihin ja matkakuluihin.

STEA-​avustuksilla rahoitetuissa avustuskohteissa työskenteli yhteensä noin 8 499 työntekijää (5 372 henkilötyövuotta). Osa työntekijöistä työskenteli useassa avustuskohteessa osa-aikaisesti. (Vuosiselvitykset 2023.)  

Avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuusarviointi kohdistui vuoden 2023 toiminnan osalta STEAssa avustuskohteisiin, joiden tuloksellisuuden seuranta on aikaisempien arviointien perusteella koettu tarpeelliseksi tai joista STEA tarvitsi muuten lisätietoa. Tällaisia avustuskohteita olivat esimerkiksi aiemmin heikon tuloksellisuusarvion saaneet avustuskohteet ja avustuskohteet, joille myönnetty avustus oli euromääräisesti suuri. Tuloksellisuusarvio tehtiin STEAssa 517 avustuskohteen tuloksellisuusraportista. Tämän lisäksi STEAssa arvioitiin 21 yleis- ja jäsenjärjestöavustuskohdetta, mutta näitä raportteja ei pisteytetty, eikä niistä annettu kokonaisarviota.

Lisätietoa STEAn tuloksellisuusarvioista blogikirjoituksessa.

Toiminnasta raportoineita avustuskohteita 1126/1449.

Toiminnasta raportoineita avustuskohteita 1070/1449.

Toiminnasta raportoineita avustuskohteita 904/1449.

Avustusten laskennallinen jakautuminen hyvinvointialueittain.

Avustusta saavat järjestöt ovat määritelleet avustushakemuksessaan, minkä hyvinvointialueen alueella avustuksella rahoitettua toimintaa tehdään. Näitä avustuskohteita oli vuonna 2024 yhteensä 1177 ja niille on myönnetty avustusta noin 198 miljoonaa euroa. Avustuskohteille myönnetty avustus on jaettu tasan jokaiselle avustuksen hakemuksessa määritellylle toiminta-alueelle, jonka jälkeen summat on laskettu yhteen hyvinvointialueiden mukaan. Laskennassa ei ole otettu huomioon avustuskohteita, joiden toiminta on määritelty valtakunnalliseksi tai joissa toimintaa tehdään ulkomailla. Laskentamenetelmästä johtuen luvut eivät ole tarkkoja.

* Satakunnan alueen kohdalla haettujen avustusten suureen yhteenlaskettuun euromäärään vuonna 2024 vaikutti yksi avustuksen hakija, joka haki avustusta vuodelle 2024 noin 30 miljoonaa euroa. Hakijalle ei myönnetty avustusta.

Avustusta saavat järjestöt ovat määritelleet avustushakemuksessaan, minkä hyvinvointialueen alueella avustuksella rahoitettua toimintaa tehdään. Näitä avustuskohteita oli vuonna 2024 yhteensä 1177 ja niille on myönnetty avustusta noin 198 miljoonaa euroa. Avustuskohteille myönnetty avustus on jaettu tasan jokaiselle avustuksen hakemuksessa määritellylle toiminta-alueelle, jonka jälkeen summat on laskettu yhteen hyvinvointialueiden mukaan. Laskennassa ei ole otettu huomioon avustuskohteita, joiden toiminta on määritelty valtakunnalliseksi tai joissa toimintaa tehdään ulkomailla. Laskentamenetelmästä johtuen luvut eivät ole tarkkoja.

Tässä taulukossa hyvinvointialueittain jakautunutta avustusta on verrattu hyvinvointialueen väestön määrään.

Myönnettyjen avustusten jakautuminen STEAn määrittelemien järjestöluokkien mukaan (euromääräinen jakauma). Järjestöluokkia on yhdistelty taulukkoon suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestöluokka määritellään STEAssa järjestön säännöissä määritellyn toiminnan pääkohderyhmän mukaan, mutta järjestön toiminta voi suuntautua myös muihin kohderyhmiin. Esimerkiksi monialajärjestöjen toiminta kohdistuu useiden järjestöluokkien kohderyhmiin ja mielenterveyteen liittyvää apua ja tukea tarjoavat muutkin kuin mielenterveysjärjestöluokkaan kuuluvat toimijat.

Tarkemmat tiedot haetuista ja myönnetyistä avustuksista avustuskohteittain on julkaistu verkkosivulla avustukset.stea.fi.(siirryt toiseen palveluun)

Tutustu järjestöluokkien yleiskuvauksiin stea.fi-sivuilla.

STEA luokittelee avustuskohteet avustushakemuksessa kuvatun päätoimintamuodon mukaan seitsemään eri toimintoluokkaan. Järjestöjen perustoiminta -luokka sisältää tyypillisesti järjestöjen hallinto-, viestintä- ja edunvalvontatoimintaa sekä keskusjärjestöillä jäsenjärjestöille suunnattuja palveluja ja koulutusta.

Avustusten laskennallinen jakautuminen hyvinvointialueittain.

Avustusta saavat järjestöt ovat määritelleet avustushakemuksessaan, minkä hyvinvointialueen alueella avustuksella rahoitettua toimintaa tehdään. Näitä avustuskohteita oli vuonna 2025 yhteensä 857 ja niille on myönnetty avustusta noin 146 miljoonaa euroa. Avustuskohteille myönnetty avustus on jaettu tasan jokaiselle avustuksen hakemuksessa määritellylle toiminta-alueelle, jonka jälkeen summat on laskettu yhteen hyvinvointialueiden mukaan. Laskennassa ei ole otettu huomioon avustuskohteita, joiden toiminta on määritelty valtakunnalliseksi tai joissa toimintaa tehdään ulkomailla. Laskentamenetelmästä johtuen luvut eivät ole tarkkoja.

Avustusta saavat järjestöt ovat määritelleet avustushakemuksessaan, minkä hyvinvointialueen alueella avustuksella rahoitettua toimintaa tehdään. Näitä avustuskohteita oli vuonna 2025 yhteensä 857 ja niille on myönnetty avustusta noin 146 miljoonaa euroa. Avustuskohteille myönnetty avustus on jaettu tasan jokaiselle avustuksen hakemuksessa määritellylle toiminta-alueelle, jonka jälkeen summat on laskettu yhteen hyvinvointialueiden mukaan. Laskennassa ei ole otettu huomioon avustuskohteita, joiden toiminta on määritelty valtakunnalliseksi tai joissa toimintaa tehdään ulkomailla. Laskentamenetelmästä johtuen luvut eivät ole tarkkoja.

Tässä taulukossa hyvinvointialueittain jakautunutta avustusta on verrattu hyvinvointialueen väestön määrään.

Myönnettyjen avustusten jakautuminen STEAn määrittelemien järjestöluokkien mukaan (euromääräinen jakauma). Järjestöluokkia on yhdistelty taulukkoon suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestöluokka määritellään STEAssa järjestön säännöissä määritellyn toiminnan pääkohderyhmän mukaan, mutta järjestön toiminta voi suuntautua myös muihin kohderyhmiin. Esimerkiksi monialajärjestöjen toiminta kohdistuu useiden järjestöluokkien kohderyhmiin ja mielenterveyteen liittyvää apua ja tukea tarjoavat muutkin kuin mielenterveysjärjestöluokkaan kuuluvat toimijat.

Tarkemmat tiedot haetuista ja myönnetyistä avustuksista avustuskohteittain on julkaistu verkkosivulla avustukset.stea.fi.(siirryt toiseen palveluun)

Tutustu järjestöluokkien yleiskuvauksiin stea.fi-sivuilla.

STEA luokittelee avustuskohteet avustushakemuksessa kuvatun päätoimintamuodon mukaan seitsemään eri toimintoluokkaan. Järjestöjen perustoiminta -luokka sisältää tyypillisesti järjestöjen hallinto-, viestintä- ja edunvalvontatoimintaa sekä keskusjärjestöillä jäsenjärjestöille suunnattuja palveluja ja koulutusta.