Vähemmistöryhmien järjestöt: Tavoitteet ja resurssit

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Vähemmistöryhmien järjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• eri väestöryhmiin kuuluvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt 
• maahanmuuttajaperheiden Suomessa syntyneet lapset
• romanit
• sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt
• eri alojen ammattilaiset 
• päättäjät
• suuri yleisö

Toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:

• maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen edistäminen, tiedon lisääminen suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja yhteiskunnan palveluiden tutuksi tekeminen 
• kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäminen sekä etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten kasvun ja identiteetin kehittymisen tukeminen, jotta nuoret löytäisivät heistä itsestään hyvältä tuntuvan oman paikan ja oman elämänpolun Suomessa.
• hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja toimijuuden vahvistuminen
• maahanmuuttajien oikeuksien toteutuminen ja pääsy julkisiin palveluihin
• syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäiseminen
• työelämävalmiuksien ja työllistymisen edellytysten edistäminen sekä koulutuspolun löytyminen
• maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäynnin tukeminen
• identiteetin vahvistuminen sekä vanhemmuus- ja kasvatustaitojen kehittäminen

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestöillä tavoitteisiin kuuluivat muun muassa:

• seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin jäsentämisen tukeminen
• hyvinvoinnin lisääminen
• syrjinnän ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen

Ihmisoikeustyötä tekevillä järjestöillä tavoitteina olivat esimerkiksi:

• oikeudenmukaisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen 
• ymmärryksen lisääminen Suomen ihmisoikeustilanteesta sekä vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksista 

Romanijärjestöjen osalta avustuskohteiden tavoitteet kohdistuivat: 

• romaniväestön osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen
• syrjäytymisen ehkäisyyn ja valtaväestön ymmärryksen lisäämiseen romanikulttuurista ja -väestöstä
• koulutuksen ja työelämävalmiuksien parantamiseen
• kohderyhmään kuuluvien omien voimavarojen vahvistamiseen ja oman paikan löytämiseen yhteiskunnassa
• fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistumiseen sekä oman toimijuuden ja arjen hallinnan vahvistumiseen

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Vähemmistöryhmien järjestöjen avustuskohteista 78:ssa oli mukana vapaaehtoisia.

Vapaaehtoiset toimivat järjestöissä muun muassa seuraavissa tehtävissä:

• vertaiskehittäjinä
• mentoreina
• tukihenkilöinä
• kummiperheinä
• kulttuuritulkkeina ja kääntäjinä
• avustajina ryhmien ja kerhojen ohjaamisessa ja lastenhoidossa
• tapahtumien ja muun toiminnan suunnittelijoina ja järjestäjinä  
• maahanmuuttajajärjestöissä apuna suomen kielen ja digitaitojen oppimiseen liittyvässä toiminnassa ja vertaistukena maahan muuttaneille. 

Vapaaehtoisia toimi järjestöissä myös asiakastyössä sekä viestinnässä ja vaikuttamistyössä.

Vapaaehtoistoimijoina oli myös eri alojen ammattilaisia, esimerkiksi työelämämentoreina. Joissakin avustuskohteissa toiminnassa oli mukana myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Etenkin nuorille suunnatuissa toiminnoissa vapaaehtoiset ovat toimineet myös vertaistyössä innostavina esikuvina.

Yhteistyökumppanit

Maahanmuuttajille suunnatuissa kohtaamispaikoissa keskeisimpiä yhteistyökumppaneita olivat eri viranomaiset ja toiset järjestöt. Yhteistyötä näiden kumppaneiden kanssa tehtiin esimerkiksi asiantuntijavierailujen ja muiden tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä sekä asiakasohjauksessa. Asiakasohjausta tehtiin järjestöjen toiminnasta viranomaisten palveluihin, mutta myös viranomaiset esimerkiksi terveyskeskuksista tai ohjaamoista ohjasivat kohtaamiaan maahanmuuttajia järjestöjen toimintaan tai päivystivät säännöllisesti kohtaamispaikoissa.

Järjestöt osallistuivat vastavuoroisesti toistensa tapahtumiin asiantuntijapuhujina, omilla infopisteillään tai muutoin esittelemällä toimintaansa. Toisten järjestöjen kanssa järjestettiin paljon tapahtumia yhdessä. Tyypillinen yhteistyön muoto oli myös ohjausryhmäjäsenyys, jossa STEA-avustuksilla rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmässä toimi eri yhteistyökumppanitahojen, kuten viranomaisten tai muiden järjestöjen edustajia.

Osa avustuskohteista teki yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Opiskelijat toimivat järjestöissä vapaaehtoisina tai suorittivat järjestössä työharjoitteluja tai tekivät järjestössä opinnäytetöitä. Monessa avustuskohteessa saatiin ryhmämuotoiseen toimintaan tiloja maksutta kunnilta, järjestöiltä ja seurakunnilta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi ukrainalaistaustaisten kohderyhmien määrää ja järjestöjen yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa. Yksittäisissä avustuskohteissa järjestöt myös kouluttivat yhdessä vapaaehtoisia ja ohjasivat heitä eri järjestöihin muun muassa ukrainalaisten tukemiseen liittyviin toimintoihin.

Romanijärjestöt tekivät yhteistyötä muun muassa kuntien romanityöryhmien, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kanssa sekä THL:n ja seurakuntien kanssa. Tyypillinen yhteistyömuoto oli asiakasohjaus: asiakkaita ohjattiin järjestön toimintaan tai kohderyhmään kuuluville eri tilanteissa oleville suunniteltiin yhdessä toimintaa tai palvelupolkuja. Kunnilta, seurakunnilta ja toisilta järjestöiltä saatiin toimintaan myös tiloja maksutta. Vankiloiden, Rikosseuraamuslaitoksen, oppilaitosten, poliisin ja Kelan kanssa yhteistyö sisälsi asiakasohjausta, tiedon- ja toimintaohjeiden vaihtoa tai koevapaus- tai yhdyskuntapalvelupaikkojen tarjoamista. Romanijärjestöt tekivät yhteistyötä usein myös toisten romanijärjestöjen sekä muiden järjestöjen kanssa muun muassa tapahtumien järjestämisessä. 

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestöt tekivät paljon yhteistyötä toistensa kanssa. Asiakasohjaus eri tahoille ja niistä järjestöjen toimintaan oli tärkeässä osassa. Yhteistyö myös muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa edisti muun muassa kohderyhmien tavoittamista ja tarkoituksenmukaista tukea. Järjestöillä oli jonkin verran yhteistyötä myös kuntien, seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa, silloin kun se oli toiminnan kannalta olennaista.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Vähemmistöryhmien järjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)

Siirry edelliseen (Vähemmistöryhmien järjestöt – Etusivu)