Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan valtaosassa työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöjen avustuskohteissa toiminnan tuloksellisuus on vähintään riittävä. Noin 40 prosentissa avustuskohteita toiminnan tuloksellisuus on hyvä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista riittävästi tai hyvin.
Sen sijaan todennettuja tuloksia on saatu aikaan hyvin tai riittävästi hieman alle puolessa avustuskohteista. Toiminnasta kerätty seurantatieto kuitenkin tukee tulosten osoittamista hyvin tai riittävästi 70 prosentissa avustuskohteita ja aikaansaadut tulokset on todennettu kerätyllä tiedolla hyvin tai riittävästi 52 prosentissa avustuskohteista.
Järjestöjen toiminnastaan tekemässä tiedonkeruussa painottuu vahvasti havainnointi. Tiedonkeruun ja tuloksellisuuden välillä näyttää olevan jonkin verran korrelaatioita. Verrattaessa samankaltaisia toimintamuotoja, ne avustuskohteet, joissa tietoa oli kerätty kyselylomakkeella keskimääräistä enemmän, saivat myös tuloksellisuudesta keskimääräistä paremman arvion. Eri tiedonkeruumuodot ovat lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Järjestökokonaisuuden osalta yleisimpänä toiminnan tuloksena oli osallisuuden kokemuksen vahvistuminen sekä sosiaalisten suhteiden muodostuminen. Muutamassa avustuskohteessa tuotiin esiin näiden tekijöiden yhteys ihmisten elämänhallinnan lisääntymiseen sekä työ- ja toimintakyvyn nousuun. Tulosten todentaminen jäi kuitenkin usein oletuksen tasolle, eikä toiminnan yhteyttä työllistymisen edellytysten paranemiseen esitetty.
Työllistymisen edellytykset vahvistuivat etenkin sosiaalista jännittämisestä tai sisäilmaoireilusta kärsivien osalta.
Tulokset olivat suurelta osin kohtaamisen myötä saatua voimavarojen ja tiedon lisääntymistä sekä koetun yksinäisyyden vähentymistä. Muita toiminnalla aikaansaatuja tuloksia olivat muun muassa:
- kokemus omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttamisesta lisääntyi ja toiminnalla onnistuttiin tukemaan asiakkaiden elämänhallintaa, arjessa jaksamista sekä vastuunottoa omasta elämästään
- haastaviin elämäntilanteisiin ja elämänhallintaan löytyi apukeinoja
- digitaitojen sekä taloustaitojen kehittyminen lisäsi työttömien itsetuntoa ja aktivoi heitä selvittämään talous- tai velkatilannettaan. Edistyminen digitaalisten asioiden hoitamisessa painottui etenkin seniori-ikäisiin osallistujiin.
- osallistuminen toimintaan tarjosi nuorille mahdollisuuden toteuttaa itseään sekä auttaa muita, mikä lisäsi heillä merkityksellisyyden tunnetta ja osallisuutta
- osallistujien toiminta- ja työkyky koheni. Heillä on enemmän ja kohdennetumpia keinoja tulkita tilannettaan hyvinvointinsa edistämiseksi.
- toiminnan painottuminen yksilö- sekä ryhmäohjaukseen näkyi positiivisesti saavutettuina tuloksina jatkopolkujen löytymisen osalta
- osallisuutta sekä hyvinvointia edistäneitä todennettuja tuloksia saatiin myös mentoroinnista ja vapaaehtoistoiminnasta
Toiminnalla saavutettuja tuloksia osoitettiin selkeimmin sellaisten kohderyhmien osalta, jolla on jokin yksittäinen työllistymistä ja työkykyä haittaava tekijä, kuten sisäilmasta johtuva oireilu, sosiaalinen jännittäminen tai äitiyteen liittyvä työllistymistä haittaava tekijä.
Työttömien työ- ja opiskeluvalmiuksien edistämiseen liittyvän päätavoitteen toiminnasta ja tuloksista raportoitiin järjestökokonaisuuden avustuskohteissa kuitenkin suhteellisen vähän. Heikommin todennettujen tulosten osalta haasteina olivat etenkin seuraavat asiat:
- tulosten osoittaminen perustui lähinnä yksittäisiin myönteisiin palautteisiin
- tulosten osoittaminen perustui pelkkään toteamukseen, että tietoa on kerätty ja kyselyistä saadut vastaukset ohjaavat tulevaa toimintaa
Myös hankkeissa luotujen toimintamallien juurruttamisen osalta tuloksia raportoitiin niukasti. Avustuskohteissa, joissa tuloksellisuus arvioitiin heikoksi tai riittäväksi, yleisin raportointiin liittyvä haaste oli sekä laadullisesi että määrällisesti riittämätön tiedonkeruu ja/tai analyysi. Yksilön hyvinvoinnissa tapahtuneet muutokset, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmien väheneminen tai rikolliskierteen katkaisu, ovat selkeitä tavoitteita. Niiden todentamisen osalta tulisi raportointia kuitenkin kehittää.)
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.
Järjestöt kokivat perinteiset paperiset tai sähköiset kyselylomakkeet epätarkoituksenmukaisiksi keinoiksi kerätä tietoa toiminnan kohderyhmiltä. Haastattelut ja havainnointi toimivat menetelminä paremmin tuloksellisuustiedon keräämisessä kohderyhmiltä kuin paperiset tai sähköiset lomakkeet. Systemaattisesti toteutettuna haastattelut ja havainnointi voivat tarjota tärkeää ja hyödyllistä tietoa toiminnan tuloksellisuuden osoittamiseksi. Kerätyn tiedon dokumentointi on myös tärkeää.
Toiminnan tuloksellisuuden osoittamiseksi tulee löytää sellaisia mittareita ja tiedonkeruumenetelmiä, joiden avulla toiminnan tulokset tulevat esille nykyistä paremmin. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, miten toimintaan osallistuvia saadaan aktivoitua vastaamaan kyselyihin ja antamaan palautetta toiminnasta sekä miten tuloksia voidaan todentaa niin sanotusta kertaluontoisesta toiminnasta.
Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöjen yhteiskehittämistilaisuudessa käytiin keskustelua kohderyhmän työllistymisen edistämisen näkymisestä toiminnan tavoitteissa nykyistä enemmän. Vaikka työllisyyden edistämisen järjestöjen ja työttömien järjestöjen toimintaan osallistuvilla on usein toisistaan poikkeavia haasteita työllistymisen edellytyksissä, tulee STEA-avustuksilla rahoitetun toiminnan kuitenkin myös työttömien järjestöjen osalta painottua entistä selkeämmin työllistymisen edellytysten edistämiseen.
Työttömät ovat hyvin heterogeeninen joukko. Moninaisuus näkyi kuitenkin työttömien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa vähän. Merkittävä osa työttömien järjestöjen toiminnoista oli luonteeltaan sosiaalista kanssakäymistä aktivoivaa (esim. liikuntaa tai kulttuuritoimintaa sisältävää) matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa. Usein toimintaa räätälöidään kohderyhmän toiveiden mukaiseksi. Joissakin avustuskohteissa toiminta tarjosi osallistujille mahdollisuuden oppia uusia taitoja tai ajattelumalleja, joiden avulla aktiivisuus ja kokemus minäpystyvyydestä kehittyi. Tämänkaltaisella tarjonnalla voitiin monipuolistaa toiminnan sisältöjä ja saatiin mukaan laajemmin työttömien kohderyhmään kuuluvia, jolloin myös vertaiskokemus ja verkostot monipuolistuivat. Jossain järjestöissä oli onnistuttu tavoittamaan nuoria ja saamaan heitä mukaan toimintaan laajentamalla toiminnan aukioloaikoja nuorten vapaa-aikaan sopivaksi, niin sanotun virastoajan ulkopuolelle. Osalle kohderyhmää toimintaa järjestettiin vain suomeksi, mikä oli esteenä muiden kuin suomenkielisten osallistumiselle.
Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöjen toimintojen sisältöjen monipuolistaminen niin, että toiminta huomioisi paremmin myös uudet kohderyhmät ja kohderyhmien erilaiset tarpeet, edistää myös toiminnan tuloksellisuutta. Myös toimintaan jo osallistuvien kohderyhmiin kuuluvien vertaiskokemuksen ja verkostojen hyödyntäminen on edistänyt toiminnan tavoitteiden saavuttamista.
Huomiota voi kiinnittää myös siihen, miten toiminnassa on kyetty saavuttamaan järjestöjen toiminnalle asettamat sosiaalisiin suhteisiin, yhteisöllisyyteen ja terveyden edistämiseen tavoitteet siten, että toiminnassa kunnioitetaan riittävän hyvin myös toimintaan osallistuvien toiveita. Tällaisia tavoitteita ovat muun muassa yksinäisyyden vähentäminen ja sosiaalisten suhteiden lisääntyminen tai fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta:
Siirry edelliseen (Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2022 -pääsivulle