Mielenterveysjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan mielenterveystyön järjestöjen toiminnan tuloksellisuus on ollut pääosin hyvä tai vähintään riittävä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista pääosin hyvin tai riittävästi.
Todennettuja tuloksia on saatu mielenterveysjärjestöissä aikaiseksi hyvin tai riittävästi reilussa 60 prosentissa avustuskohteita. Toiminnasta kerätty seurantatieto tukee tulosten osoittamista hyvin tai riittävästi 85 prosentissa avustuskohteita ja aikaansaadut tulokset on todennettu kerätyllä tiedolla hyvin tai riittävästi noin 65 prosentissa avustuskohteita.
Mielenterveystyön järjestöissä on pääosin kerätty tarkoituksenmukaista tietoa toiminnan tulosten osoittamiseksi. Tietoa on kerätty yleisimmin erilaisin kyselylomakkein ja noin 90 prosenttia avustuskohteista on raportoinut tuloksia toteutettuihin kyselyihin perustuen. Myös havainnointia on käytetty tiedon keruussa noin kolmasosassa avustuskohteita. Yleisesti tietoa kerätään eri tapoja yhdistellen. Haastatteluja on käytetty lähinnä pyrittäessä tuomaan esiin tuloksia tai lisätietoa laajemman tiedon rinnalle jostain toiminnan osa-alueesta (esimerkiksi tietty yksilöllisen tuen muoto). Määrällisen tiedon keruuta on osassa järjestöjä kehitetty varsin pitkälle ja tietoa käytetään raportoinnissa laadullisen seurantatiedon ohella.
Noin kolmasosassa avustuskohteita arvio tulosten todentamisesta kerätyllä tiedolla ja arvio raportoiduista toiminnan tuloksista heikko. Yleisimpiä syitä heikko-arvioon ovat:
- tuloksia on kuvattu raportissa hyvin yleisellä tasolla, kytkemättä niitä riittävästi kerättyyn tietoon
- raportoitujen tulosten kytkentä toiminnan tavoitteisiin heikko (raportissa määrällisiä tuloksia, vaikka toiminnan tavoitteet ovat olleet laadullisia, ja päin vastoin)
- tulokset on ”niputettu” raporttiin, eli yhdellä tulosmittarilla on pyritty todentamaan moniin erilaisiin tavoitteisiin liittyviä tuloksia
- seurantatietoa on kerätty vain vähän suhteessa osallistujamääriin
- seurantatiedon keruun kohdentumista ei ole määritelty raportissa
- tuloksia on todennettu pääosin määrälliseen seurantatietoon perustuen (osallistujamäärät, kohtaamismäärät, toimintapäivät)
- raportissa tulosmittariksi oli mainittu kokonainen kysely (kävijäkysely, jäsenkysely), vaikka kysely on tiedonkeruun tapa, ei varsinainen mittari joka kuvaa aikaansaatuja tuloksia
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Toiminnan tuloksia – mielenterveyskuntoutujat ja muut mielenterveyden haasteita kokeneet
Mielenterveysjärjestöjen toiminnallaan aikaansaamia tuloksia mielenterveyskuntoutujien ja muiden mielenterveyden haasteita kokeneiden kohtaavassa toiminnassa olivat muun muassa seuraavat:
- osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen
- arjenhallinnan ja arjen taitojen (myös sosiaaliset taidot) parantuminen
- työ- ja toimintakyvyn säilyminen ja vahvistuminen
- työllistymis- ja opiskeluvalmiuksien parantuminen
- psykiatrisen hoidon tarpeen vähentyminen
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen on raportoitu tulos suurimmassa osassa kohtaavia toimintoja. Toiminnan kohderyhmän keskeisenä elämän haasteena on usein mielenterveyden haasteisiin liittyvä ulkopuolisuus, näköalattomuus ja yksinäisyys. Toimintaan osallistumisen myötä saatu parempi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus on:
- kohdatuksi ja kuulluksi tulemista sekä hyväksyntää sellaisena kuin on
- yksinäisyyden vähenemistä ja helpottumista
- oman merkityksellisyyden kokemusta
- itseluottamuksen lisääntymistä
- vertaistukea
- osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymistä kokemusasiantuntijoilla
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvissä toiminnoissa toiminnalla aikaansaatua muutosta kohderyhmässä on tuotu tuloksellisuusraporteissa harvoin esiin, koska tiedonkeruumenetelmänä käytettyjä kyselyjä ei ole toistettu vuoden aikana. Käytetyt mittarit (eniten käytettyjä Osallisuus-indikaattori ja Positiivisen mielenterveyden mittari) antavat kuitenkin jo kertamittauksella vahvoja viitteitä osallistujakohtaisista hyödyistä.
Arjenhallinnan ja arjen taitojen (myös sosiaaliset taidot) parantumiseen tähtäävää yksilötukea ja ryhmämuotoista toimintaa järjestetään mielenterveysjärjestöissä laajasti. Merkittävä osa järjestöjen kohderyhmistä on yksinasuvia, vähävaraisia ihmisiä, joiden arkielämä on usein kaventunut sairauden vuoksi, ja itsestä ja oman arjen edellytyksistä huolehtiminen on usein puutteellista. Järjestöjen toiminta on muun muassa lisännyt
- toimintaan osallistuneiden kykyä noudattaa päivärytmiä
- taitoja pitää huolta omasta asunnosta
- osallistujien kykyjä ja välineitä oman talouden hallintaan
- tietoa ja välineitä huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista (ravinto ja liikunta)
- taitoja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa
Työ- ja toimintakyvyn säilyminen ja vahvistuminen liittyy keskeisesti toimintoihin, joissa yleisen osallisuuden vahvistamisen lisäksi tuetaan ihmisen kuntoutumista ja pääsyä tai paluuta opiskeluun tai työelämään. Toimintakyvyn vahvistuminen näkyy muun muassa:
- omatoimisuuden lisääntymisenä
- päätöksentekokyvyn parantumisena
- toiveikkuuden ja tulevaisuususkon vahvistumisena
- rohkeutena hakea ja käyttää enemmän palveluja
Työ- ja toimintakykyä oli mitattu suhteellisen harvoin (esim. Kykyviisarilla). Raportoidut tulokset perustuvat pääosin osallistujilta kerättyyn seurantatietoon sekä havainnointiin. Määrällinen seurantatieto on joissain toiminnoissa varsin kattavaa ja tukee osaltaan tuloksellisuuden osoittamista (esim. toiminnasta eteenpäin opiskeluun tai työhön siirtyneiden määrä).
Työllistymis- ja opiskeluvalmiuksien parantumista kohderyhmässä on raportoitu erityisesti klubitalotoiminnassa. Koko mielenterveysjärjestöjen kenttää ajatellen toimintoihin osallistuvien joukko on hyvin heterogeeninen, samoin kuin tarpeet opiskeluun ja työhön liittyen. Toiminnan tuloksina on raportoitu:
- toimintaan osallistuneiden tulevaisuutta koskevia suunnitelmia
- työtaitojen tilannearvioita
- parantuneita digi- ja työnhakutaitoja
Tuloksia on todennettu raportoinnissa usein osana laajempia kyselyitä. Tarkempaa tietoa ei ole arvioinnissa käytettävissä. Toimintaan osallistuneita on joissakin tapauksissa haastateltu, mutta haastattelujen tuloksia ei ole juurikaan avattu raporteissa.
Psykiatrisen hoidon tarpeen vähenemistä on selvitetty osassa toimintoja kävijäkyselyin ja sekä avo- että osastohoidossa on tapahtunut raporttien perusteella merkittävää vähentymistä. Tosin vastaajajoukko on ollut tavallisesti melko pieni suhteessa kokonaiskävijämäärään. Tulosta tukee kuitenkin toinen kävijäkyselyissä saatu tieto eli ”toimintaan osallistuminen on tällä hetkellä tärkein keino edistää omaa toipumista ja kuntoutumista” -väittämän kanssa on valtaosa vastaajista ollut samaa mieltä. Kokemus hyödystä on yleensä merkityksellistä.
Toiminnan tuloksia – kriisityö
Kriisityössä ihmisten auttamiseksi akuuttien kriisien ja elämänmuutosten yli sekä muissa haastavissa elämäntilanteissa aikaansaatuja tuloksia olivat muun muassa:
- kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien selviytyminen, toimintakyvyn vahvistuminen ja hyvinvoinnin kokemuksen lisääntyminen
- läheisen menetyksestä tai pitkittyneestä vaikeasta elämäntilanteesta selviytymisen helpottuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen ryhmätoiminnan avulla
- väkivaltaa kokeneiden hyvinvoinnin lisääntyminen
- itsemurhien ja itsemurhayrityksien ehkäisy (itsemurhia ehkäisevä työ)
- ihmiskauppaa on onnistuttu tunnistamaan ja uhreja saatu ohjattua erityistukipalveluihin kohderyhmältä saadun tiedon perusteella (ihmiskaupan vastainen työ)
Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien selviytyminen ja toimintakyky vahvistui ja hyvinvoinnin kokemus lisääntyi eri välinein ja eri menetelmin toteutetussa toiminnassa. Kriisityössä on voitu esimerkiksi:
- tarjota oikea-aikaista kriisiapua tilanteisiin, joissa muu palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan tarpeeseen yhtä nopeasti
- lisätä jaksamista ja henkistä hyvinvointia
- parantaa suoriutumista päivittäisistä arkitoiminnoista
- lisätä toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen
- vahvistaa miehille tarjottavaa tukea ja tuoda mieserityistä työmuotoa ammattilaisille
Kriisipuheluja ja -vastaanottoja arvioidaan sekä asiakkaan kokeman hyödyn että asiakaskontaktin onnistumisen (laadun) suhteen ORS- ja SRS-mittareilla. Useampia tapaamiskertoja sisältävässä kriisituessa on mitattu asiakkaan toiveikkuuden ja päivittäistoiminnoista suoriutumisen (selviytymispystyvyys) muutosta ajan kuluessa. Muutoksen voi todeta olleen merkittävä.
Läheisen menetyksestä tai pitkittyneestä vaikeasta elämäntilanteesta selviytyminen helpottui ja hyvinvointi lisääntyi ryhmätoiminnan avulla. Ryhmätoiminta on akuutin kriisivastaanoton ohella mielenterveysjärjestöjen kriisityön perustoimintoja. Valtaosa kriisikeskuksista on raportoinut ryhmätoiminnan tuloksia, joita ovat muun muassa asiakkaiden parantunut toimintakyky ja hyvinvointi sekä lisääntynyt toiveikkuus
Väkivaltaan (lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen väkivalta) liittyvän avun ja tuen tarjoaminen on keskeinen toiminnan sisältöalue joillakin mielenterveysjärjestöillä. Toimintaa on saatavilla alueellisesti ja tuki kohdistuu lähisuhdeväkivallassa myös tekijöihin. Tähän teemaan liittyvällä toiminnalla on saavutettu seuraavia tuloksia:
- väkivaltaa kokeneiden hyvinvointi on parantunut
- toimintaan osallistuneiden itsetuhoiset ajatukset ovat vähentyneet ja päivittäinen suoriutuminen parantunut
- osallistujien trauma- ja mielialaoireet ovat vähentyneet
- kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat saaneet lisää valmiuksia kohdata seksuaalista väkivaltaa kokeneita
Kriisityössä on lisäksi joitakin erityisteemoja, joihin liittyvää toimintaa järjestetään valtakunnallisesti yksittäisissä toiminnoissa. Itsemurhien ehkäisyyn ja ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvissä toiminnoissa on:
- lisätty itsemurhaa yrittäneiden hyvinvointia ja toiveikkuutta samoin kuin itsemurhan tehneiden läheisten
- vahvistettu ammattilaisten ja vapaaehtoisten tietoja ja taitoja havaita, ottaa puheeksi ja palveluohjata itsemurhariskissä olevia
- vahvistettu ihmiskaupan uhrien valmiutta kertoa tilanteestaan viranomaisille
- opittu tunnistamaan ilmiötä (työntekijät ja vapaaehtoiset) ja ohjaamaan uhreja erityistukipalveluun
- parannettu uhrien asemaa vaikuttamis-, viranomais- ja järjestöyhteistyötä kehittämällä
Toiminnan tuloksia – ehkäisevä työ
Ehkäisevän ja varhaisen kohtaavan työn sekä mielenterveystietoa ja –osaamista eri toimijoille ja toimintaympäristöihin suuntaavassa työssä aikaansaatuja tuloksia ovat:
- voimavarojen vahvistuminen ja uusien välineiden saaminen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseksi
- osallisuuden kokemuksen vahvistuminen ja yksinäisyyden vähentyminen
- vertais- ja kokemustoimijoiden osaamisen vahvistuminen mielenterveysasioissa
- mielenterveysongelmia kohdanneiden ja heidän läheistensä tiedon lisääntyminen mielenterveydestä, toipumisesta ja palvelumahdollisuuksista
- mielenterveysosaamisen vahvistuminen eri ikäryhmien parissa työskentelevillä
Voimavarojen vahvistuminen ja uusien välineiden saaminen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseksi oli yleinen todennettu tulos useilla eri kohderyhmillä kuten esimerkiksi yksinäisyydestä kärsivillä aikuisilla, psyykkisesti kuormittuneilla nuorilla aikuisilla, vertais- ja kokemustoimijoilla, nuorilla, joilla on mieltä painavia ongelmia sekä perheillä, joissa perheenjäsenellä on mielenterveysongelmia. Voimavaroja vahvistavia toimintamuotoja olivat mm. yksilöllinen tuki kuten mentori- tai tukihenkilötoiminta, ryhmä- ja kurssitoiminta sekä verkossa tarjottava tuki.
Osallisuuden kokemuksia vahvistettiin ja yksinäisyyden kokemuksia vähennettiin erilaisissa ryhmämuotoisissa toiminnoissa, kuten vertaistuellisilla kursseilla. Toiminnoissa hyödynnettiin myös taide-, liikunta-, luonto- ja pelisisältöjä. Digitaitoja kehittämällä vahvistettiin osallisuuden lisääntymistä myös verkkovälitteisissä toiminnoissa.
Vertais- ja kokemustoimijoiden osaamisen vahvistumista mielenterveysasioissa toteutettiin pääsääntöisesti erilaisten koulutus- ja kurssitoimintojen avulla.
Mielenterveysongelmia kohdanneiden ja heidän läheistensä tiedon lisääntyminen mielenterveydestä, toipumisesta ja palvelumahdollisuuksista toteutui mm. vertaistuellisen kurssi- ja neuvontatoiminnan avulla. Osallistujien kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyi, perheiden vuorovaikutus vahvistui ja perheen vahvuuksia arjessa löydettiin aiempaa paremmin.
Mielenterveysosaamisen vahvistuminen kokemus- ja koulutustoiminnan avulla eri ikäryhmien parissa työskentelevillä parantaa edellytyksiä hyvinvoinnin vahvistumiselle eri ikäryhmiin kohdistuvassa asiakastyössä. Mielenterveysosaamista vahvistettiin myös lasten ja nuorten harrastustoimijoiden keskuudessa. Tiedon lisääntymistä mielenterveydestä ja palvelumahdollisuuksista on kartoitettu yksilöneuvonnan yhteydessä kerätyin kyselyin, joissa kartoitetaan mm. toimijuutta, osallisuutta, kuulluksi tulemista ja kokemuksia mm. vertaisuudesta. Mielenterveysosaamisen vahvistumisen kartoittamiseksi on suunniteltu oma mittarinsa, jonka avulla koulutukseen osallistuneet arvioivat oman mielenterveysosaamisensa vahvistumista. Yksinäisyyden vähentämisen todentamisessa on käytetty UCLA-mittaria.
Tuloksellisuusarvioinnin perusteella heikommin todennetut tulokset liittyivät vapaaehtoistyölle asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin: työn merkitykseen ja merkityksellisyyteen. Taustalla oli usein melko vähäinen seurantatieto, joka ei myöskään täysin vastannut asetettuihin tavoitteisiin.
Myös mielenterveysasioihin liitetyn stigman vähentämiseen liittyneen toiminnan tuloksien todentamisessa on haasteita. Stigmanvastaisen työn raportoidut tulokset olivat pääsääntöisesti toimenpiteitä, joilla asiaan on pyritty vaikuttamaan, eivät niinkään varsinaisia tuloksia. Järjestöt ovat myös itse tuoneet raporteissa esiin mittaamisen haasteen kyseisen tavoitteen osalta.
Tuloksellisuuden osoittamiseen liittyi haasteita myös silloin, kun toiminnan tavoitteina oli saavuttaa ns. järjestelmätason muutoksia, esimerkiksi kohderyhmän parempi hoitoon pääsy ja asiakaslähtöisempi hoidon toteutuminen.
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä neljä.
Mielenterveyskuntoutujille suunnatussa toiminnassa lähi- ja etätoimintaan liittyvien etujen ja haittojen voidaan nähdä korostuvan kohderyhmän haavoittuvuuden vuoksi. Toimintaan aktivoituminen ja pois kotoa lähteminen on usein kuntoutuksellisesti perusteltua, mutta toisaalta etätoiminta voidaan nähdä normaalina ja nykyaikaisena vuorovaikutuksen muotona, joka liittyy myös mielenterveyskuntoutujien itsemääräämisoikeuteen.
Mielenterveysjärjestöjen etä- ja lähitoimintojen suunnittelussa huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, miten toiminnalle asetetut tavoitteet kyetään saavuttamaan niin, että samalla kunnioitetaan riittävän hyvin myös toimintaan osallistuvien toiveita. Tällaisia tavoitteita ovat muun muassa yksinäisyyden väheneminen, sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen tai fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ja terveyden edistäminen.
Toiminnan tuloksellisuuden edistämisen näkökulmasta on myös tärkeää, että sekä toimintaan osallistuvilla että järjestöjen työntekijöillä on riittävät tiedot, taidot ja tekninen osaaminen etätoimintaan osallistumista ja järjestämistä varten.
Mielenterveysjärjestöt ovat jo pitkään kehittäneet erilaisia toimintoja kohderyhmien työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Myös tähän teemaan liittyviä tuloksia olisi jo nyt mahdollista seurata ja arvioida. Järjestöjen tuloksellisuusraporteissa tulosten seurannassa ja arvioinnissa korostuu nyt osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä osin myös asiakastyytyväisyyttä kuvaavien moninaisten ja osin rinnakkaistenkin mittareiden käyttö.
Työ- ja toimintakyvyn paranemiseen ja kuntoutumiseen tähtäävien tavoitteiden ja tulosten toteutumista voidaan todentaa nykyistä paremmin kehittämällä ja ottamalla käyttöön siihen liittyviä tuloksellisuuden seurantamenetelmiä ja mittareita.
Kehittämistyötä on tehty pitkälti paikallisesti ja usein myös vailla varsinaista levittämis- ja juurruttamissuunnitelmaa. Järjestöjen kehittämistyön tuloksina syntyvien toimintamallien nykyistä tehokkaampi levittäminen kriisikeskuksiin sekä niissä tapahtuva mallien integrointi peruskriisityöhön tulisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti, jotta monipuolista kriisityötä olisi kansalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta.
Järjestöjen kehittämistyön ja hankkeiden organisoinnin kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen tehostaisi aikaansaatujen tulosten juurtumista ja levittämistä ja lisäisi toiminnan tuloksellisuutta.
Mielenterveys ja mielen hyvinvointi ovat läsnä kaikkialla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja niihin liittyvien asioiden tiedostaminen ja parempi huomioiminen ovat yhteisiä tavoitteita järjestöjen ehkäisevässä mielenterveystyössä. Tehdyn työn tuloksellisuutta on kuitenkin ollut haasteellista todentaa. Toiminnan tuloksina raportoidaan usein yleisen mielenterveystiedon ja -osaamisen lisääntymisestä viestinnän tai koulutusten avulla. Pelkkä tiedon lisääntyminen ei kuitenkaan vielä kerro riittävästi toiminnan tuloksellisuudesta, vaan tarvittaisiin enemmän tietoa siitä, miten uusi tieto on vaikuttanut kohderyhmän toimintaan ja miten eri tahot ovat tietoa hyödyntäneet.
Mielenterveysjärjestöjen ennaltaehkäisevässä toiminnassa mielenterveystiedon ja -osaamisen leviämisellä ja osaamisen juurtumisella eri toimintaympäristöihin on merkittävä rooli. Juurtumiseen ja tiedon leviämiseen liittyvien tulosten seurannan ja arvioinnin kehittäminen tuottaisi nykyistä paremmin tietoa toiminnan konkreettisista hyödyistä loppukäyttäjille. Seurantaa ja arviointia kehittämällä voidaan parantaa myös tähän toimintaan liittyvien tulosten todentamista ja arviointia koko vaikutusketjun osalta.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta:
Siirry edelliseen (Mielenterveysjärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2022 -pääsivulle