Järjestöjen yhteisjärjestöt ja asukasyhdistykset: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan järjestöjen järjestöjen ja asukasyhdistysten tuloksellisuus on pääosin riittävä (n. 80 % avustuskohteista) tai hyvä (noin 20 % avustuskohteista). Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista pääosin riittävästi tai hyvin.
Toiminnan tuloksellisuuden arviointiin vaikutti usean avustuskohteen kohdalla puutteellinen tavoitteiden seuranta. Merkittävässä osassa avustuskohteita tavoitteet oli määritelty pitkällä tähtäimellä ja niin laajasti, ettei niiden toteutumista voida vuositasolla todentaa.
Toiminnan seurannassa ja arvioinnissa on järjestöissä käytetty yleisimmin havainnointia. Silloin kun tuloksellisuuden seurantaa on tehty muutenkin kuin havainnoimalla, käytetyt mittarit ovat olleet pääosin määrällisiä tai toimijan omia tyytyväisyysmittareita. Erityisesti jäsenjärjestöille tarjottavat palvelut ovat pääosin tavoitteiltaan toiminnallisia ja niistä on raportoitu lähinnä määrällisillä prosessimittareilla (kävijä- tai osallistujamäärä) tai niistä on koottu tyytyväisyystietoa.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Tiedon keräämisen tavat
Raportoidun tiedon perusteella voi todeta, että sekä järjestötalojen että muiden jäsenjärjestöille tarjottujen tilojen kautta on mahdollistettu elinvoimaista toimintaa jäsenjärjestöille ja/tai paikallisille yhdistyksille.
Myös järjestöjen tuki- ja verkostotyöllä on onnistuttu tukemaan paikallista yhdistystoimintaa, lisäämään ihmisten osallisuutta ja heidän kansalaistoimintaan osallistumistaan ja lisäämään avointen osallistumismahdollisuuksien tarjoamista. Usein muutoksen todentamisen tueksi ei kuitenkaan ole määritelty riittävän selkeitä tuloksellisuusketjuja. Toiminnan tuloksellisuuden todentamiseen käytetyt prosessimittarit tukevat näkemystä siitä, että toiminnalle on tarvetta ja kertovat osallistumisen volyymista, mutta prosessimittarit eivät pysty avaamaan toiminnasta koituvaa hyötyä laajemmin. Verkostoitumisen hyötyjen todentamiseksi oli raporteilla vain vähän todentavaa tietoa ja siitä saavutettujen hyötyjen mittaaminen oli osin heikkoa.
OLKA-toimintojen osalta on osassa toiminnoissa onnistuttu todentamaan toiminnan tuloksia riittävällä tavalla asiakkaiden/potilaiden, sairaus- ja potilasjärjestöjen, vapaaehtoisten ja vertaistoimijoiden saamien hyötyjen osalta. Monessa avustuskohteessa kyselyihin saatujen vastausten määrä oli kuitenkin huomattavan pieni suhteessa raportoituihin kohtaamismääriin.
Jotkut järjestöluokan toiminnat ovat suoraan tai välillisesti koskettaneet työttömiä, yksinäisiä, erityisryhmiä (mm. sukupuolivähemmistöjä), ruoka-apua tarvitsevia, kaksoisvähemmistöihin kuuluvia, ja järjestötaloissa tai -keskuksissa asioivia on tavoitettu ja heille on tarjottu mahdollisuus saada tietoa ja apua. Se, miten näin tavoitettujen elämä on parantunut tai muuttunut, jäi tosin pääosin raporteissa melko heikosti todennetuksi.
Vapaaehtoistoimijoihin kohdistuneiden toimintojen tuloksina vapaaehtoiset saivat koulutusta, valmennusta ja tukea. Heidän valmiutensa auttaa erilaisia kohderyhmiä parani. Vapaaehtoiset kokivat olevansa osa merkityksellistä toimintaa ja he kokivat toimintaan osallistumisen olevan palkitsevaa ja antaneen heille onnistumisen kokemuksia. Kokemusasiantuntijoille suunnattu tuki- ja koulutustoiminta lisäsi kokemusasiantuntijoiden valmiutta toimia apuna erilisille kohderyhmille.
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.
Useissa järjestökokonaisuuteen kuuluvissa avustuskohteissa toiminnasta hyötyvät niin sanotut välilliset kohderyhmät, kuten jäsenjärjestöt, muut alueelliset yhdistykset ja alueen ihmiset. Näiden kohderyhmien osalta tulosten todentamisessa on kuitenkin ollut haasteita sekä paikallisella, maakunnallisella että laajemmallakin tasolla.
Esimerkiksi järjestöjen yhteisjärjestöjen ylläpitämien järjestötilojen tavoitteena on usein säännöllisen toiminnan tarjoaminen jollekin tietylle kohderyhmälle, ja tilojen avulla mahdollistetaan että kyseisen kohderyhmän tilanne ei entisestään heikkene. Myös näitä toiminnan tavoitteita ja tuloksia tulisi tuoda nykyistä selkeämmin ja kohderyhmiä yksilöiden esille hakemuksissa ja raporteissa. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa kohderyhmätasolla tulisi myös kehittää.
Useissa avustuskohteissa toiminnan kohderyhmät oli nimetty ja kuvattu toisistaan poikkeavasti hakemuksissa ja tuloksellisuusraporteissa. Siksi tuloksellisuusraporttien perusteella ei aina voitu arvioida, oliko hakemuksissa kuvatut suunnitellut kohderyhmät tavoitettu.
Eri kohderyhmät ja heiltä saatu palaute sekoittuivat tuloksellisuusraporteissa sekä tavoitteiden että toiminta-alueiden osalta. Siksi raporteissa jäi usein epäselväksi, mitkä toiminnan kohderyhmät mistäkin toiminnasta lopulta hyötyvät.
Kohderyhmien tunnistaminen ja eri kohderyhmien osallistaminen toiminnan suunnitteluun voi edistää myös toiminnan tuloksellisuuden seurannan kehittymistä. Toiminnan kehittämisessä on hyvä huomioida myös erilaisten verkostojen ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen sekä toimintaa tukevan viestinnän toteuttaminen siten, että se tavoittaa kohderyhmät riittävästi toiminnan eri vaiheissa.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta:
Siirry edelliseen (Järjestöjen yhteisjärjestöt ja asukasyhdistykset – Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2022 -pääsivulle