Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt: Tavoitteet ja resurssit

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:

• hyvinvoinnin ja voimavarojen lisääminen: lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, vanhempien voimavarojen lisääminen ja vanhempien arjessa jaksamisen lisääminen
• vanhemmuuden tukeminen: alaikäisten lasten vanhempien vanhemmuuden vahvistaminen, maahanmuuttajaäitien vanhemmuuden vahvistaminen ja vanhempien parisuhteen vahvistaminen
• lasten, nuorten ja vanhempien yksinäisyyden vähentäminen
• perheiden osallisuuden vahvistaminen
• sukupolvien välisen kohtaamisen lisääminen (lukumummi ja -vaaritoiminta)
• lasten lukusujuvuuden ja lukuinnostuksen parantaminen (lukumummi- ja vaaritoiminta)
• lapsiperheiden tilanteen parantaminen vaikuttamistyöllä ja tiedottamisella

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• lapsiperheet: erityisesti varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet, eroperheet ja uusperheet, vauvaperheet ja ensimmäistä lastaan odottavat perheet, pikkulapsiperheet
• lasten vanhemmat: haavoittuvassa asemassa olevat vanhemmat, erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat, lapsen kasvusta ja kehityksestä huolestuneet vanhemmat ja maahanmuuttajaäidit
• lapset ja nuoret: esimerkiksi erityistukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä kiusaamista kokeneet nuoret
• vapaaehtoistoimijat
• lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa työskentelevät ammattilaiset

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä vapaaehtoistoimijoita osallistui 15 järjestön 34 avustuskohteen toimintaan. Vapaaehtoisten määrä vaihteli avustuskohteittain 2 ja noin 40 000 välillä.

Vapaaehtoiset toimivat tyypillisesti erilaisina tukihenkilöinä, kuten lapsen tai nuoren kaveriaikuisina tai ystävinä maahanmuuttajille.

Lisäksi vapaaehtoistoimijoita oli mukana toiminnassa muun muassa seuraavissa tehtävissä:

• perhekummeina lapsiperheissä
• varamummeina
• avoimissa kohtaamispaikoissa ohjaajina ja perhekahvilatoimijoina
• vertaisryhmien vetäjinä
• päivystäjinä puhelin-, chat- ja nettikirjepalvelussa
• erilaisissa tapahtumissa avustajina
• lukumummeina ja -vaareina sekä läksykummeina 

Lähes kaikkiin vapaaehtoistyön muotoihin annettiin järjestöissä koulutus ennen vapaaehtoiseksi ryhtymistä.

Yhteistyökumppanit

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä yhteistyötä tehtiin erityisesti kuntien eri toimijoiden kanssa, kuten neuvoloiden ja perhekeskusten kanssa. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö piti sisällään muun muassa asiakasohjausta, viestinnällistä yhteistyötä ja muuta asiantuntijuuden vaihtoa tai järjestö sai hyödyntää kuntien tilojen käyttömahdollisuuksia veloituksetta.

Yhteistyötä tehtiin myös muiden tahojen kanssa, kuten muiden järjestöjen (erityisesti muiden perhe- ja lapsijärjestöjen), seurakuntien perhetyöntekijöiden, sairaanhoitopiirien, koulujen opettajien ja koulukuraattorien sekä terveydenhoitajien kanssa. Tyypillisiä yhteistyönmuotoja näiden yhteistyökumppaneiden kanssa olivat asiakkaiden ohjaus, toiminnasta tiedottaminen kohderyhmille ja asiantuntijuuden vaihto.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)

Siirry edelliseen (Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt – etusivu)