Lomajärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus oli pääosin riittävä tai hyvä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille tarkoituksenmukaisella tavalla, ja toiminnot ovat tukeneet suunniteltujen tulosten saavuttamista riittävästi tai hyvin.
Todennettuja tuloksia saatiin STEAn arvion mukaan aikaiseksi hyvin tai riittävästi suurimmassa osassa arvioiduista avustuskohteista (13/16). Tietoa toiminnalla aikaansaaduista tuloksista kerättiin hyvin tai riittävästi noin neljässä avustuskohteessa viidestä. Toiminnasta kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin pääsääntöisesti erilaisia kyselyitä, mutta myös havainnointia.
Kerätyllä tiedolla todennettuja toiminnan tuloksia olivat muun muassa seuraavat:
- Lomalle pääsy vaikutti osallistujien perhe- ja ihmissuhteisiin myönteisesti ja osallistujien voimavarat selviytyä arjessa loman jälkeen kasvoivat. Toiminnan positiiviset vaikutukset näkyivät vielä jälkiseurannoissa, joita eri avustuskohteilla saatettiin tehdä esimerkiksi 3–6 kuukautta varsinaisen toiminnan päättymisen jälkeen.
- Osallistujien tunne- ja vuorovaikutustaidot vahvistuivat, ja ryhmätoiminnassa saatu vertaistuki auttoi jaksamaan paremmin arjessa. Vertaistuen myötä vahvistui myös tunne siitä, ettei ole yksin elämäntilanteeseensa liittyvien haasteiden kanssa. Osa vertaiskontakteista on jatkunut pitkäkestoisesti vielä varsinaisen toiminnan päättymisen jälkeen.
- Osallistujien kokemus osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta vahvistui. Erityisesti lapsiperheissä lomalle pääseminen koettiin tärkeänä mahdollisuutena päästä tekemään samoja asioita kuin muut perheet.
- Vanhempien ja lasten väliset suhteet kohentuivat jo toiminnan aikana, minkä lisäksi vanhemmat saivat tukea vanhemmuuteen esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen kautta. Lapset saivat uusia ystäviä ja tunnistivat omia vahvuuksiaan, mikä kasvatti heidän itsetuntoaan.
- Hyvinvoinnin tukitaidot vahvistuivat ryhmätoimintaan osallistuneilla. Osallistujat tunnistivat, harjoittelivat ja oppivat loman aikana arjen perustaitoja ja hyvinvoinnistaan huolehtimista, tunne- ja turvataitoja sekä omatoimisuutta ja itsenäisyyttä.
- Osallistujat saivat neuvontaa muun tuen hakemiseen. Toisaalta osallistuminen vähensi muun tuen tarvetta esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempien tukiverkko täydentyi vertaistuella.
- Ryhmätoimintaan osallistuneet kertoivat tulleensa kohdatuksi ja nähdyiksi vaikeassa elämäntilanteessaan.
- Ryhmätoimintaan osallistuneiden perheiden kyky noudattaa terveyttä edistävää elämäntapaa lisääntyi. Osallistujat saivat positiivisia kokemuksia liikunnasta ja tukea hyvinvoinnin lisäämiseen liikunnan avulla. Myös kokemus fyysisestä terveydestä ja liikkumisen lisääntymisestä näkyivät jälkiseurannassa muutama kuukausi varsinaisen toiminnan päättymisen jälkeen.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.
Tuloksellisuusraporttien mukaan yhteistyö ja yhteistyökumppanit olivat merkittäviä tekijöitä kohderyhmien ja vapaaehtoisten tavoittamisen kannalta. Esimerkiksi erityisryhmiä edustavat järjestöt tiedottivat toiminnasta omille kohderyhmilleen. Viestinnällisen yhteistyön ohella myös asiakasohjaus nousi tuloksellisuusraporteissa esille keskeisenä yhteistyömuotona. Useimmin yhteistyökumppanit olivat toisia järjestöjä, mutta yhteistyötä tehtiin myös mm. julkisen sektorin sekä seurakuntien diakonian kanssa.
Lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen yhteiskehittämistilaisuudessa syksyllä 2023 ideoitiin yhteistyön hyödyntämistä myös lomatoiminnan laadullisten tulosten todentamisessa. Yhteistyö voisi olla esimerkiksi tulosten seurannan ja arvioinnin käytäntöjen jakamista. Tulosten laadullinen seuranta keskittyy kohderyhmän hyvinvoinnin vahvistamiseen. Siksi kohderyhmien tuen tarpeen selvittäminen on olennaista tuloksellisuuden osoittamisessa. Olennaista on kiinnittää huomiota myös siihen, mitkä kohderyhmät hyötyvät lomatoiminnasta eniten ja miten heidät tavoitetaan.
Vapaaehtoistoiminta nähdään järjestöissä lomatoiminnan keskeisenä voimavarana. Vapaaehtoisten panos toimintaan voi olla merkittävä silloinkin, kun kyseessä ei ole koordinoitu vapaaehtoistoiminta. Esimerkiksi toiminnasta viestitään oma-aloitteisesti epävirallisissa viestintäkanavissa. Vaikka vapaaehtoiset eivät voi osallistua kaikkiin toimintoihin, voi vapaaehtoisten rooli olla osassa toimintaa keskeisessä asemassa. Järjestöjen välistä yhteistyötä tehdään tuloksellisuusraporttien perusteella myös vapaaehtoisten kouluttamisessa ja heidän osallisuutensa vahvistamisessa.
Lomajärjestöissä ja lasten lomajärjestöissä on kokemuksia sekä haasteista että onnistumisista vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja sitouttamisessa. Vapaaehtoisten tukemisen tärkeys tunnistetaan. Avustuskohteissa, joissa vapaaehtoiset osallistuvat toiminnan toteutukseen, on tärkeää seurata ja arvioida vapaaehtoisten roolien ja osaamisen kehittämistarpeita sekä pohtia, miten järjestö voi vastata vapaaehtoistoimintaan liittyviin muutoksiin ja uusiin osaamisvaatimuksiin.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta:
Siirry edelliseen (Lomajärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2022 -pääsivulle