Lomajärjestöt: Toiminta ja tuotokset

Sosiaalisia lomia järjestettiin sekä niin sanottuina yleislomina että rajatummille kohderyhmille suunnattuina yhteistyölomina. Lomajärjestöjen toimintamuodoissa painottuivat ryhmätoiminta sekä neuvonta ja yksilöllinen tuki. Lomia järjestettiin sosiaalisin tai terveydellisin perustein valituille perheille ja erityisryhmille, lasten lomajärjestöissä samoin perustein lapsille.

Lomat olivat pääsääntöisesti keskimäärin 2-6 päivän mittaisia, ja niitä järjestettiin eri puolella Suomea sijaitsevissa lomapaikoissa. Lomilla osallistujille järjestettiin monipuolisesti erilaista ohjelmaa, joka vaihteli loman teemasta ja kohderyhmien tarpeista riippuen. Perhelomilla oli osallistujille usein tarjolla myös lastenhoitoapua, jotta vanhemmat voivat osallistua heille suunnattuun toimintaan. Ohjelmasta vastasivat lomapaikan ohjaajat. Osassa lomista toimintaa järjestämässä oli vapaaehtoisia.

Lomille osallistujilta perittiin yleensä omavastuumaksu. Tuloksellisuusraporttien mukaan maksuvaikeudet ovat yleistyneet kustannustason nousun myötä, mikä on korottanut toimintaan osallistumisen kynnystä. Lomajärjestöt tekevät yhteistyötä julkisen sektorin ja seurakuntien kanssa, ja osa sosiaaliseen lomatoimintaan osallistujista onkin saanut avustusta omavastuuosuuden maksamiseen sosiaalitoimesta tai diakoniatyöstä.

Vaikka suurin osa järjestöluokan STEA-avustuksilla järjestetystä toiminnasta keskittyi sosiaaliseen lomatoimintaan, yhdessä avustuskohteessa toiminta perustui hyvinvointikurssitoimintaan. Toisessa avustuskohteessa toiminta perustui pääosin vapaaehtoisten antamaan yksilölliseen tukeen puhelimitse, verkossa ja kasvokkaisissa tapaamisissa. Myös varsinaisen lomatoiminnan käytännön toteutuksessa oli eroja. Esimerkiksi vapaaehtoisilla oli osassa avustuskohteista merkittävä rooli toiminnan toteuttamisessa, mutta osassa avustuskohteista vapaaehtoisia ei ollut mukana toiminnassa lainkaan. Järjestöjen tarkempi toimintamuoto ja kohderyhmä määrittivät, kuinka hyvin vapaaehtoistoiminta soveltuu kuhunkin avustuskohteeseen. Järjestöjen välillä eroja oli myös palkattujen kausityöntekijöiden käytössä.

Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Toimintojen ja tuotosten jakautuminen: viestintä 97 %, ryhmätoiminta 2 %, neuvonta tai yksilöllinen tuki sekä koulutus molemmat alle 1 %. — Tuloksellisuusraporteilla toiminnot ja tuotokset jaetaan kuuteen eri luokkaan. ”Muu toiminta” luokassa raportoituja toimintoja olivat muun muassa järjestöjen hallinnollisia toimintoja, kuten aluetapaamisia, lomien hakujärjestelmän kehittämiseen liittyviä toimia sekä palautepuheluita. Viestintä-luokassa raportoidut toimintojen lukumäärät on poistettu kuviosta, koska lukuja on raportoitu hyvin eri periaattein, eivätkä ne siksi ole vertailukelpoisia muiden toimintojen lukumäärien kanssa. Lomajärjestöissä ja lasten lomajärjestöissä ei raportoitu lainkaan edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta -luokan toimintaa.

Toimintojen ja tuotosten määrä

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettujen toimintojen ja tuotosten yhteenlaskettu lukumäärä. ”Muu toiminta” luokassa raportoituja toimintoja olivat muun muassa järjestöjen hallinnollisia toimintoja, kuten aluetapaamisia, lomien hakujärjestelmän kehittämiseen liittyviä toimia sekä palautepuheluita.

Kohtaamiskertojen määrä

Kohtaamiskerrat toiminnoittain: ryhmätoiminta 82756, muu toiminta 17332, neuvonta tai yksilöllinen tuki 2981, viestintä 2172, koulutus 490, muu toiminta 17322. — Eri toimintaluokissa raportoidut kohtaamiskerrat vuoden 2022 aikana. Kohtaamisiin sisältyy myös erilaisia verkkovälitteisiä kohtaamisia ja verkkopalveluiden käyttäjien/kävijöiden lukumääriä.

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Suurimmassa osassa lomajärjestöjen avustuskohteita toiminta tuki suunniteltujen tulosten aikaansaamista hyvin tai riittävästi.

Lasten ja perheiden lomatoiminnassa painottuivat ystävyyssuhteiden luominen, vertaistuki sekä perhedynamiikan vahvistaminen. Aikuislomien ohjelmissa korostuivat ystävyys- ja vertaissuhteiden ohella arjenhallintakeinot sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.

Toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä tekijöinä mainittiin muun muassa motivoituneiden ja tavoitteet sisäistäneiden työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden suuri merkitys. Tuloksellisuusraporttien perusteella sekä työntekijöiden että vapaaehtoistoimijoiden osaamisvaatimukset ovat kasvaneet viime vuosina, mihin järjestöissä on vastattu koulutukseen panostamalla.

Myös toimiva ja tiivis yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa edisti toiminnan tuloksellisuutta. Tulosten saavuttamisen kannalta oli keskeistä, että toiminta tavoitti oikeat kohderyhmät ja riittävästi osallistujia. Lisäksi yhteistyö nousi esille työntekijöiden ja vapaaehtoisten osaamisen vahvistamisessa ja asiantuntijaosaamisen vaihdossa. Esimerkiksi osassa toimintaa vapaaehtoistoimijat tavoitettiin toimintaan juuri yhteistyökumppanien kautta.

Toiminnan tuloksellisuutta estäneinä tekijöinä raporteilla mainittiin muun muassa seuraavia tekijöitä:

Osallistujien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita oli vuonna 2022 keskimääräistä enemmän. Taustalla nähtiin esimerkiksi koronapandemian vaikutuksia sekä kustannustason nousun aiheuttamia talousvaikeuksia.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien haasteiden lisääntyminen voi vaatia myös toiminnassa tarjotun tuen vahvistamista. Toiminnassa oli havaittu esimerkiksi enentynyttä lasten ja nuorten levottomuutta.
Esimerkiksi muuttuneet työ- tai elämäntilanteet ja sairastumiset saattoivat johtaa ennakoimattomiin poissaoloihin, joihin vastattiin sijaisjärjestelyillä.
Yhteistyökumppanitahojen työntekijöiden vaihtuvuus. Uusilla työntekijöillä ei välttämättä ollut tietoa toiminnasta eikä aikaa perehtyä toimintaan.

Lasten lomajärjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Lasten lomajärjestöistä yksi järjestö sai yleisavustusta vuonna 2022. Yleisavustuksella rahoitettuja toimintoja olivat muun muassa vapaaehtoisten ja kausityöntekijöiden rekrytointi ja koulutus, viestintä ja lomatoiminnan markkinointi, paikallisyhdistysten ohjaus ja koordinaation tukitoiminta.