Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt: Toiminta ja tuotokset
Sisällysluettelo
Sijaishuollon järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetyön järjestöjen toimintamuodoissa painottuivat yksilöllisen tuen ja neuvonnan toiminnot. Yksilöllistä tukea ja neuvontaa annettiin sekä kasvotusten, puhelimitse ja viestein että mittavasti netissä olevien keskustelualustojen kautta.
Myös ryhmätoiminta oli tärkeä toimintomuoto näissä järjestöissä. Ryhmätoimintaa järjestettiin niin ikään kasvotusten, mutta myös etänä erilaisilla keskustelualustoilla.
Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen
Toimintojen ja tuotosten määrä
Kohtaamiskertojen määrä
Kohtaamiskertojen jakautuminen
Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista
Sijaishuollon järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetyön järjestöjen toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista STEAn arvion mukaan hyvin tai riittävästi miltei kaikissa avustuskohteissa.
Erityisen toimivaksi ja tulokselliseksi toimintamuodoksi nousi vertaistuki ja kokemusasiantuntijoiden osallistuminen toiminnan toteutukseen ja kehittämiseen. Vertaistukea antoivat muun muassa lastensuojelun asiakasvanhemmat, sijaishuollossa olevat tai olleet nuoret ja nuoret aikuiset, maahanmuuttajataustaiset naiset ja äidit, maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä neurokirjon lasten vanhemmat.
Toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä tekijöinä raportoitiin muun muassa seuraavia tekijöitä:
- sitoutuneet kumppanit ja vakiintuneet verkostot (asiantuntijuuden jakaminen)
- viestintä ja viestinnällinen yhteistyö avaintoimijoiden kanssa
- toimijan tunnettuus oman kohderyhmänsä keskuudessa
- matalan kynnyksen tuki (helppous toimintaan tulemiselle ja tuen saamiselle), maksuttomuus
- työntekijöiden tuttuus kohderyhmälle ja luottamuksellisuuden kokemus
- kokemusasiantuntijat olivat mukana toiminnassa
- kulttuurisensitiivisyys ja -tuntemus – järjestön toiminnassa on otettu huomioon eri kulttuureihin liittyvät erityispiirteet ja toimintaa järjestämässä on myös eri kulttuurien edustajia
- verkossa toteutettava tuki ja hybriditoteutukset laajensivat osallistumisen mahdollisuuksia
- toiminta vastasi hyvin kohderyhmän tarpeisiin
- työntekijöiden hyvä ammatillinen osaaminen ja työntekijöiden pysyvyys (osassa avustuskohteista työntekijöiden vaihtuvuus haastoi toiminnan toiminnan tuloksellisuutta )
- osassa avustuskohteita vapaaehtoistoimijoilla oli merkittävä rooli toiminnan tulosten aikaansaamisessa
- vertaistuki toimintamuotona
- lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen
Koronaan liittyvät kokoontumisrajoitukset vaikuttivat järjestöjen toiminnan tuloksellisuuteen vielä vuonna 2022. Kokoontumisrajoitukset estivät toimintojen järjestämistä ja vaikuttivat myös kohderyhmän tavoitettavuuteen. Myös hyvinvointialueiden toiminnan aloitukseen liittyvät muutokset vaikuttivat muun muassa järjestöjen yhteistyökumppaneiden resursseihin kuormittavasti.
Muita toiminnan tuloksellisuutta heikentäneitä tekijöitä olivat muun muassa:
- joidenkin kohderyhmien tavoittaminen oli haastavaa aiheeseen liittyvän stigman takia
- perheiden haastavat tilanteet, kuormittuneisuus ja kriisit
- kohderyhmän tavoittaminen joissain tilanteissa haastavaa tai rajoitettu
- yhteisen kielen puuttuminen kohderyhmän kanssa
- välimatkoihin liittyvät haasteet
- etäyhteyksin tehtyyn toimintaan liittyvät haasteet
- kulttuuriset ja uskonnolliset rajoitukset saattoivat estää kohderyhmään kuuluvia osallistumasta toimintaan
- yhteistyökumppaneiden resurssien puutteellisuus ja työntekijöiden kuormittuneisuus (sosiaalityössä, lastensuojelussa, kouluissa) ja joidenkin yhteistyökumppaneiden heikko sitoutuminen yhteistyöhön
Myös järjestön työntekijöiden vaihtuvuus ja henkilöstövaje sekä korona-aikana vähentynyt uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen aiheuttivat haasteita toiminnalle. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä kehittämistyössä oli haastavaa saada mukaan päätäntävaltaisia toimijoita.
Sijaishuollon järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetyön järjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta
Vuonna 2022 yleisavustusta sai kymmenen järjestöä. Yleisavustuksia käytettiin järjestöjen yleishallinnon ja jäsenpalvelujen kustannuksiin sekä ohjauksen, neuvonnan, koulutusten ja viestinnän kustannuksiin. Suurin osa yleisavustuksen saajista käytti yleisavustusta paitsi järjestön sisäisten toimintojen ylläpitämiseen myös toimintaan ulkoisten kohderyhmien kanssa. Tämä toiminta sisälsi muun muassa erilaista sidosryhmäyhteistyötä, edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä, koulutuksia, työpajoja, kehittämisyhteistyötä. Lisäksi yleisavustuksilla järjestettiin tapahtumia kumppaneille, päättäjille, viranomaisille, opettajille, opiskelijoille, vanhemmille ja vanhempainyhdistyksille ja muille sidosryhmille.
Jäsenjärjestöavustuksilla rahoitettu toiminta
Vuonna 2022 jäsenjärjestöavustusta sai kaksi järjestöä. Jäsenjärjestöavustukset olivat suuruudeltaan 37 000 euroa ja 23 000 euroa. Toisella jäsenjärjestöavustuksella tuettiin 23 jäsenyhdistystä ja toisella 19:ää. Jäsenjärjestöavustuksia käytettiin muun muassa tapahtumien järjestämiseen, vertaistukitoiminnan mahdollistamiseen, jäsenyhdistysten hallinnon kuluihin, yhdistystoiminnan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja vaikuttamistyöhön.
STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.
Siirry seuraavaan (Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt – STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot)