![](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/09/Resurssit.jpg)
![](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2021/09/Resurssit.jpg)
Tuloksellisuuskatsaus 2022
Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt
Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt: Tavoitteet ja resurssit
Sisällysluettelo
Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät
Sijaishuollon järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetyön järjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteissa painottuivat:
- lasten, nuorten, vanhempien sekä perheiden hyvinvoinnin ja elämän hallinnan vahvistuminen
- vanhempien voimavarojen vahvistuminen, tuen saaminen vanhemmuuden ja parisuhteen haasteisiin , vanhempien osallisuuden lisääminen ja vahvistuminen
- toiminnan kohderyhmien osallisuuden vahvistaminen, sosiaalisten verkostojen vahvistuminen, yksinäisyyden kokemuksen vähentäminen
- lapsinäkökulman vahvistuminen toiminnan kehittämisessä, sekä lasten/nuorten ja vanhempien osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen entistä laajemmin lastensuojelun kehittämisessä
- lapsien ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisääntyminen sijaishuoltoon ja lasten ja perheiden haasteisiin liittyvissä teemoissa (koulutusten tavoitteena oli usein tiedon lisäämisen lisäksi hälventää ennakkoluuloja ja edistää kohderyhmien osallisuutta)
- lasten/nuorten tuen ja tiedon saannin lisääntyminen omaan elämäntilanteeseen liittyvistä teemoista, tuen saannin mahdollisuuksista ja omista oikeuksistaan
- vapaaehtoisten osallisuuden edistäminen sekä kouluttaminen ja tukeminen jaksamisen ja sitoutumisen lisäämiseksi ja uusien vapaaehtoistoimijoiden mukaan saamiseksi
Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:
- tukea tarvitsevat lapset ja nuoret
- lasten ja nuorten vanhemmat tai huoltajat, joilla oli haasteina esimerkiksi lasten yksinäisyys, turvattomuus, eroperheiden tilanteet, sijaishuoltotilanteet, adoptioprosessi , oppimisen ja koulunkäynnin haasteet, pitkäaikaissairaus, väkivaltainen käyttäytyminen tai väkivallan kokeminen
- lastensuojelun avohuollossa ja sijaishuollossa olevat tai olleet lapset ja nuoret, sekä lasten vanhemmat ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset
- maahanmuuttajataustaiset nuoret ja alaikäisinä yksin tulleet turvapaikanhakijataustaiset nuoret
- koulujen oppilaat ja oppilaiden vanhemmat (vanhempainyhdistystoiminta ja koti-koulu-yhteistyöhön liittyvä toiminta)
- nuoret, joilla on haasteita elämänhallinnassa (mm. sosiaalisten verkostojen vähäisyys, haastavat elämäntilanteet, väkivaltainen tai rikollinen käyttäytyminen)
- pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret perheineen
- vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat, kokemusasiantuntijat
- lasten ja perheiden kanssa toimivat muut ammattilaiset
Toiminnan resurssit
Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.
Sijaishuollon järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetyön järjestöjen kokonaisuuteen kuului 73 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2022 oli noin 14,6 miljoonaa euroa.
Avustusmäärä ja avustuskohteet
![Myönnetty avustus vuosina 2018-2023 €:
2018 11921936, 2019 12012119, 2020 13788879, 2021 14923696, 2022 14630347, 2023 17142972.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2023/07/Sij-ja-muut-lp-myonnetyt-750x235.jpg)
![Myönnettyjen avustusten määrä vuosittain 2018-2023: 2018 80, 2019 67, 2020 81, 2021 70, 2022 73, 2023 72.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2023/07/Sij-ja-muut-lp-kohteet-750x268.jpg)
![Kohdennettu toiminta-avustus 6 398 082 euroa, 36 avustuskohdetta.
Hankeavustus, 5 022 403 euroa, 26 avustuskohdetta.
Yleisavustus, 3 074 862 euroa, 10 avustuskohdetta.
Investointiavustus, 135 000 euroa, 1 avustuskohde.
Kaikki yhteensä: 14 630 347 euroa, 73 avustuskohdetta.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2023/07/Sij-ja-muut-lp-avustuslajit-750x185.jpg)
Vapaaehtoistoiminta
23 järjestön toimintaan osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä 22 429 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2022).
Vapaaehtoiset toimivat järjestöissä muun muassa seuraavissa tehtävissä:
- lapsiperheiden arjessa tukijoina (esimerkiksi vanhempien keskustelutukena ja apuna lasten kanssa toimimisessa)
- tukihenkilöinä ja kavereina lapsille ja nuorille
- ohjaajina ryhmätoiminnoissa
- moderaattorina/keskustelemassa verkossa lasten ja nuorten kanssa
- kokemusasiantuntijoina eri toiminnoissa ja kehittämis- ja vaikuttamistyössä
- vertaistoimijoina, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten toiminnoissa
- koulutusten ja tapahtumien järjestämisapuna
- koulunkäynnin/oppimisen tukijoina
- erilaisissa luottamustehtävissä järjestön toiminnassa
![Vapaaehtoisia 1-20, 20 avustuskohdetta.
Vapaaehtoisia 21-100, 17 avustuskohdetta.
Vapaaehtoisia 101-1000, 11 avustuskohdetta.
Vapaaehtoisia 1001-3000, 3 avustuskohdetta.
Vapaaehtoisia yli 3000, 1 avustuskohde.](https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2023/07/Sij-ja-muut-lp-vapaaehtoiset-750x267.jpg)
Yhteistyökumppanit
Kaikkien avustuskohteiden toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 593.
Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.
Yleisimpiä yhteistyökumppaneita järjestöille olivat toiset järjestöt (34 %) sekä erilaiset moniammatilliset verkostot ja kunnat (15 %), joiden kanssa yhteistyömuotoja olivat mm. asiakasohjaus, ohjausryhmätyöskentely sekä asiantuntijaosaamisen vaihto. Järjestöjen ja verkostojen kanssa yhteistyötä tehtiin myös erilaisten toimintojen ja tapahtumien järjestämisessä sekä viestinnässä. Muita tyypillisiä yhteistyökumppaneita ja yhteistyömuotoja olivat muun muassa:
- lastensuojelulaitokset: asiakasohjaus ja kehittämisyhteistyö
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen laitos (THL): asiantuntijaosaaminen, ohjausryhmätyöskentely
- yliopistot: tutkimusyhteistyö
- seurakunnat: tilojen käyttö, tapahtumien järjestämisyhteistyö
Tuloksellisuusraporttien perusteella järjestöt vaikuttavat olevan hyvin verkostoituneita muiden samojen kohderyhmien kanssa toimivien tai saman aihepiirin asiantuntijoiden kanssa. Lähes puolet yhteistyökumppaneista oli niin sanottuja muita yhteistyökumppaneita (ei järjestö, kunta, maakunta, sairaanhoitopiiri tai seurakunta): näihin sisältyi paljon kouluja ja oppilaitoksia, lastensuojelun palveluita tarjoavia yrityksiä sekä valtionhallinnon alaisia toimijoita, kuten THL, poliisi ja Rikosseuraamuslaitos.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.
Siirry edelliseen (Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt)
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: