Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt: Tavoitteet ja resurssit

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Sijaishuollon järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetyön järjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteissa painottuivat:

• lasten, nuorten, vanhempien sekä perheiden hyvinvoinnin ja elämän hallinnan vahvistuminen
• vanhempien voimavarojen vahvistuminen, tuen saaminen vanhemmuuden ja parisuhteen haasteisiin , vanhempien osallisuuden lisääminen ja vahvistuminen
• toiminnan kohderyhmien osallisuuden vahvistaminen, sosiaalisten verkostojen vahvistuminen, yksinäisyyden kokemuksen vähentäminen
• lapsinäkökulman vahvistuminen toiminnan kehittämisessä, sekä lasten/nuorten ja vanhempien osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen entistä laajemmin lastensuojelun kehittämisessä
• lapsien ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisääntyminen sijaishuoltoon ja lasten ja perheiden haasteisiin liittyvissä teemoissa (koulutusten tavoitteena oli usein tiedon lisäämisen lisäksi hälventää ennakkoluuloja ja edistää kohderyhmien osallisuutta)
• lasten/nuorten tuen ja tiedon saannin lisääntyminen omaan elämäntilanteeseen liittyvistä teemoista, tuen saannin mahdollisuuksista ja omista oikeuksistaan
• vapaaehtoisten osallisuuden edistäminen sekä kouluttaminen ja tukeminen jaksamisen ja sitoutumisen lisäämiseksi ja uusien vapaaehtoistoimijoiden mukaan saamiseksi

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• tukea tarvitsevat lapset ja nuoret
• lasten ja nuorten vanhemmat tai huoltajat, joilla oli haasteina esimerkiksi lasten yksinäisyys, turvattomuus, eroperheiden tilanteet, sijaishuoltotilanteet, adoptioprosessi , oppimisen ja koulunkäynnin haasteet, pitkäaikaissairaus, väkivaltainen käyttäytyminen tai väkivallan kokeminen
• lastensuojelun avohuollossa ja sijaishuollossa olevat tai olleet lapset ja nuoret, sekä lasten vanhemmat ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset
• maahanmuuttajataustaiset nuoret ja alaikäisinä yksin tulleet turvapaikanhakijataustaiset nuoret
• koulujen oppilaat ja oppilaiden vanhemmat (vanhempainyhdistystoiminta ja koti-koulu-yhteistyöhön liittyvä toiminta)
• nuoret, joilla on haasteita elämänhallinnassa (mm. sosiaalisten verkostojen vähäisyys, haastavat elämäntilanteet, väkivaltainen tai rikollinen käyttäytyminen)
• pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret perheineen
• vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat, kokemusasiantuntijat
• lasten ja perheiden kanssa toimivat muut ammattilaiset

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoiset toimivat järjestöissä muun muassa seuraavissa tehtävissä: 

• lapsiperheiden arjessa tukijoina (esimerkiksi vanhempien keskustelutukena ja apuna lasten kanssa toimimisessa)
• tukihenkilöinä ja kavereina lapsille ja nuorille 
• ohjaajina ryhmätoiminnoissa 
• moderaattorina/keskustelemassa verkossa lasten ja nuorten kanssa 
• kokemusasiantuntijoina eri toiminnoissa ja kehittämis- ja vaikuttamistyössä
• vertaistoimijoina, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten toiminnoissa
• koulutusten ja tapahtumien järjestämisapuna
• koulunkäynnin/oppimisen tukijoina
• erilaisissa luottamustehtävissä järjestön toiminnassa

Yhteistyökumppanit

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Yleisimpiä yhteistyökumppaneita järjestöille olivat toiset järjestöt (34 %) sekä erilaiset moniammatilliset verkostot ja kunnat (15 %), joiden kanssa yhteistyömuotoja olivat mm. asiakasohjaus, ohjausryhmätyöskentely sekä asiantuntijaosaamisen vaihto. Järjestöjen ja verkostojen kanssa yhteistyötä tehtiin myös erilaisten toimintojen ja tapahtumien järjestämisessä sekä viestinnässä. Muita tyypillisiä yhteistyökumppaneita ja yhteistyömuotoja olivat muun muassa:

• lastensuojelulaitokset: asiakasohjaus ja kehittämisyhteistyö
• Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen laitos (THL): asiantuntijaosaaminen, ohjausryhmätyöskentely
• yliopistot: tutkimusyhteistyö
• seurakunnat: tilojen käyttö, tapahtumien järjestämisyhteistyö

Tuloksellisuusraporttien perusteella järjestöt vaikuttavat olevan hyvin verkostoituneita muiden samojen kohderyhmien kanssa toimivien tai saman aihepiirin asiantuntijoiden kanssa. Lähes puolet yhteistyökumppaneista oli niin sanottuja muita yhteistyökumppaneita (ei järjestö, kunta, maakunta, sairaanhoitopiiri tai seurakunta): näihin sisältyi paljon kouluja ja oppilaitoksia, lastensuojelun palveluita tarjoavia yrityksiä sekä valtionhallinnon alaisia toimijoita, kuten THL, poliisi ja Rikosseuraamuslaitos.  

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)

Siirry edelliseen (Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt)