Yhteistyöllä Ikävoimaa

Ikävoimaa-avustusohjelman suunnittelu käynnistyi vuoden 2023 lopulla. Yhteisen tilannekuvan kartoittamiseksi laadimme kyselyn, johon saimme runsaasti vastauksia. Keskeisinä teemoina kyselystä nousi ikääntyneiden kokema yksinäisyys, mielen hyvinvointi, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisen toiminnan tärkeys.

Kyselyn nostoihin syvennyttiin keskustelutilaisuuksissa, joihin kutsuttiin järjestöjen edustajia eri järjestöluokista. Ohjelman sisältöjä työstettiin myös alan asiantuntijoiden näkemyksiä huomioiden ja STEAn sisäisenä työskentelynä. Suunnittelutyön aikana tuli monia näkökulmia siihen, mihin avustusohjelmalla olisi tässä hetkessä tärkeää tarttua. Kuitenkin myös avustusohjelman tavoitteita ja kohderyhmää on tärkeää rajata, joten avustusohjelman päätavoitteeksi muotoutui haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen elämän muutostilanteissa.  

Ohjelmaan liittyvää avustusta haki kevään avustushaussa 88 järjestöä yhteensä noin 39 miljoonaa euroa. Avustushakemuksia saimme yhteensä 90. Avustusharkinnassa meillä oli lähtökohtana STEAn yleisten avustuksen myöntämisen edellytysten lisäksi ohjelman hakuilmoituksessa painotetut asiat. Ehdotamme avustusohjelmaan liittyvää avustusta 13 hankkeelle ja koordinaatiohankkeelle yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa. Seuraavassa kuvaan tarkemmin asioita, joita painotimme ohjelmahankkeiden valinnassa.

Aito tarve toiminnalle

Kuten kaikessa STEA-avusteisessa toiminnassa, tarkastelimme myös ohjelmahankkeiden valinnassa sitä, miten hankkeen tarve on perusteltu. Ohjelman suunnittelussa nousi vahvasti esiin se, että ohjelman kautta olisi tärkeää tavoittaa niitä ikääntyneitä, jotka eivät vielä ole aktiivisia järjestöjen toiminnassa tai kiinnittyneitä muihin palveluihin. Siksi kiinnitimme huomioita siihen, millaista toimintaa tai palveluja hankkeen suunnitellulle kohderyhmälle on jo olemassa ja miten suunniteltu toiminta nivoutuu osaksi toiminta-alueen muuta toimintaa.

Hakemuksista erottautuivat ne hankkeet, joiden suunnitelmassa perusteltiin haetun toiminnan tarve kohderyhmälle esimerkiksi selvityksiin tai tutkimuksiin perustuen ja/tai ne hankkeet, joissa toiminnan tarve perustui kasvavaan, mutta vielä toistaiseksi vähemmän huomioituun teemaan. Tarpeen perusteluun kytkeytyy vahvasti myös se, että hanke oli riittävästi rajattu tavoitteiden, kohderyhmien ja toimintamuotojen osalta.

Kenet avustusohjelma tavoittaa?

Ohjelman hakuilmoituksessa kohderyhmä määriteltiin haavoittuvassa asemassa olevaksi ja tämän lisäksi nostettiin esiin elämän muutostilanteet. Tämän vuoksi avustusehdotuksesta rajautuivat pois ne hankkeet, joissa toimintaa suunnattiin varsin laajalle tai täsmentymättömälle kohderyhmälle.

Avustusharkinnassa painotettiin myös sitä, miten haavoittuvuutta aiheuttavia tekijöitä oli kuvattu tai miten muutostilanteet oli yksilöity sekä miten nämä oli yhdistetty hankkeen tavoitteisiin. Ohjelmahankkeissa näkyy esimerkiksi joko ikääntyneen oma tai läheisen mielenterveyden haasteet tai päihteiden käyttö sekä heikko taloudellinen tilanne.

Muutostilanteista hankkeissa on huomioitu muun muassa asumismuodon muutos, puolison kuolemaan liittyvä elämänmuutos sekä oman toimintakyvyn heikkenemisen lisäksi huoli sairastuneesta läheisestä. Lähipiirin merkitys ikääntyneen toimintakyvyn tukemisessa on esillä esimerkiksi hankkeessa, jossa iäkkäitä omaishoitajia tuetaan lähipiiriä osallistamalla.

Kohderyhmän luonteesta johtuen esitetyissä hankkeissa painottuvat sellaiset toimintamuodot, joissa kohderyhmää joko aktiivisesti etsitään tai joissa jalkaudutaan kohderyhmän elinympäristöihin sekä viedään toiminta lähelle ikääntynyttä. Tiivistetysti voisi sanoa, että hankkeissa liikkuvat työntekijät ja vapaaehtoiset.

Ohjelmaan valittuja hankkeita yhdistää myös se, että vaikka elämäntilanteet voivat olla hyvinkin haastavia, niin ikääntyneen omia voimavaroja ja toimijuutta ei ole unohdettu. Esimerkiksi muistisairaisiin pyritään luomaan merkityksellistä yhteyttä kulttuurin keinoin. 

Eri toimijoiden osaaminen käyttöön

Yhteistyön merkitys nousi selkeästi esiin avustusohjelman suunnittelussa, joten myös avustusvalmistelussa tarkastelimme yhteistyön konkreettista toteutusta.

Kaikkiin ohjelmaan valittuihin hankkeisiin sisältyy hankkeen tavoitteita tukevaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään niin muiden järjestöjen, kuntien, hyvinvointialueiden, seurakuntien kuin yritystenkin kanssa. Yhteistyön avulla esimerkiksi varmistetaan hankkeen kohderyhmän tavoittaminen, mahdollistetaan eteenpäin ohjaus ja valjastetaan eri toimijoiden osaaminen toiminnan toteutukseen.

Yhteistyö näkyy ohjelmaan valituissa hankkeissa konkreettisesti myös siten, että neljään hankkeeseen sisältyy avustuksen delegointi toiselle järjestölle. Siten eri järjestötoimijoita on ohjelmassa mukana yhteensä 22 ohjelman koordinaatiohanke mukaan lukien.

Yhdessä toimien aloitettiin ja niin myös jatketaan

Avustusohjelman suunnittelu ja saapuneiden hakemus käsittely on ollut yksi kiinnostavimmista työtehtävistä, joita olen saanut työurallani tehdä. On ollut ilo olla mukana prosessissa, jossa yhdessä suunnitellen viedään asioita eteenpäin. Tästä on hyvä aloittaa yhteistyö ohjelmahankkeiden kanssa ja ennen kaikkea kuulla myös ikäihmisten omia näkemyksiä ja ajatuksia siitä, miten heidän hyvinvointiaan voidaan parhaalla tavalla edistää.

Vaikka avustusohjelmaan on nyt valittu tietty joukko toimijoita, niin toivon, että asia on meidän kaikkien yhteinen – avustusohjelmalla on monia yhtymäkohtia muuhun ikääntyneille suunnattuun ja STEA-avustuksilla rahoitettuun toimintaan. Mielestäni on tärkeää, että avustusohjelman kautta kerääntyvä tieto, hyvät käytännöt ja onnistumiset ovat kaikkien ikääntyneiden parissa toimivien käytettävissä.

Siksi lupaan omalta osaltani edistää laajaa yhteistyötä ja toimia viestin välittäjänä ohjelman ja muiden STEA-avusteisten toimintojen välillä.